Yhteistoiminnan käytänteiden jatkuva parantaminen ja säännöllinen harjoittelu luovat vahvan perustan kriisiaikojen johtamiselle

Pulloposti 72
Pasi Välimäki
Maavoimien komentaja
Puolustusvoimat

Elämme kansallisen turvallisuuden näkökulmasta varsin haasteellista epävakauden ja epävarmuuden aikaa. Eri suunnilla kytee moninaisia turvallisuushaasteita, joilla voi olla sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia Suomen turvallisuuteen ja kansalaistemme arkeen.

Lokakuussa Hamasin terrorististen tekojen myötä alkoivat kiivaat taistelut Lähi-idässä Gazan suunnalla. Nähtäväksi jää laajenevatko taistelut Länsirannalle ja Libanonin suuntaan. Jännitteiden kasvu ja levottomuudet Balkanilla johtivat kesäkuussa KFOR:in joukkojen nopeaan vahventamiseen. Syyskuussa Azerbaidžan otti Vuoristo-Karabahin haltuunsa. Pelko konfliktin laajenemisesta on olemassa.  Ukrainalaiset jatkavat sitkeästi puolustustaisteluita maalla, merellä, ilmassa ja informaatioulottuvuudessa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan.

Sotilaallisen voiman käytöllä uhkaaminen ja sen yllätyksellinen, laaja-alainen käyttö ei näytä olevan vähenemässä. Tulevaisuuden ennustettavuus on entistä vaikeampaa, koska monimutkaiset vuorovaikutussuhteet hankaloittavat seurannaisvaikutusten tunnistamista ja ennakointia.

Valko-Venäjä toteutti kaksi vuotta sitten pakolaisia ja hädänalaisia turvapaikanhakijoita hyväksikäyttäen mittavan hybridioperaation Puolan, Liettuan ja Latvian vastaisella rajallaan. Jännittynyt tilanne rajoilla jatkuu yhä. Tämä operaatio palautti mieliin Suomessa vuonna 2015 tapahtuneen pakolaiskriisin, jossa testattiin kykyämme ratkaista kansallista turvallisuuttamme haastanutta tilannetta. Pakolaiskriisi on uusiutunut Suomen rajoilla osana Venäjän lisääntynyttä hybridivaikuttamista. Valtioneuvosto päätti 16.11.2023 sulkea väliaikaisesti osan Venäjän vastaisista rajanylityspaikoista turvatakseen yleisen järjestyksen säilymisen ja kansalaisten turvallisuuden. Venäjä puolestaan ilmoitti Suomen päätöksen johtavan luonnollisesti vastatoimiin, niitä tarkemmin yksilöimättä.

Sen jälkeen, kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Krimin, on Suomessa merkittävästi parannettu viranomaisten edellytyksiä vastata nopeasti kehittyviin ja yllättäviin tilanteisiin. Viranomaiset pystyvät tarjoamaan valtiojohdolle päätöksenteon tueksi ratkaisuvaihtoehtoja, jotka toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa nopeasti toteuttaa muiden viranomaisten tukemana. Näin Puolustusvoimat ja etenkin Maavoimat tukevat Rajavartiolaitosta virka-apupyyntöjen mukaisesti. Yhteistoimintamme on mutkatonta ja rutiininomaista.

Puolustusvoimissa käytämme niin normaali- kuin poikkeusoloissa samaa perusperiaatetta: muodostamme tilannekuvan useista eri lähteistä, analysoimme tilannekuvan suunnitelmiksi ja vaihtoehdoiksi, teemme päätökset, jotka toteutamme käyttäen parhaiten tilanteeseen soveltuvia suorituskykyjämme. Toiminnan yhteensovittaminen tehdään koordinoidusti. Arvioimme toimien vaikuttavuutta saavuttaaksemme halutun vaikutuksen.  Näitä toimia ja prosesseja harjoittelemme säännöllisesti eri viranomaisten ja yhteistoiminta tahojen kanssa. Koronapandemian aikana edellä mainitut johtamisen toimet ja tavat osoittautuivat toimiviksi myös ei-sotilaallisessa kriisissä.

Paikallispuolustusharjoitukset koko valtakunnan alueella ovat toimineet erinomaisena harjoitusalustana kokonaisturvallisuuden mallin mukaiselle viranomaisyhteistyölle maakunnista aina paikallistasolle saakka. Yhdessä tehty valmiussuunnittelu luo perustan erilaisten toimien koordinoimiselle. Yhteistyö on kuitenkin yksittäistä suunnitelmaa arvokkaampaa. Säännöllinen harjoittelu parantaa kykyämme tehdä poikkeustilanteissa oikeita ratkaisuja. Paikalliset ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan paikallisesti kaikkia käytettävissä olevia suorituskykyjä ja osaamista hyödyntäen.

Natoon liittyminen on siirtänyt meidät uuteen aikaan sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Pohjoisen oloihin systemaattisesti kehitetty ja hyvin järjestetty kansallinen puolustuksemme on keskeinen osatekijä Naton yhteisessä puolustuksessa ja pelotteessa Fennoskandiassa. Sotilaallisen kriisin ennaltaehkäisy on yhteisen vahvan puolustuksen tavoite.

Olemme monella tavalla valmiita Nato-integraatioon. Yhteensopivuutta on kehitetty jo vuosia prosessien, osaamisen ja teknisten ratkaisujen osalta. Myös toimintakulttuurin osalta etenemme hyvää vauhtia – opimme seisomaan omalla pohjalla voiden luottaa vieraan apuun. Suomelta odotetaan osallistumista Naton rauhanajan tehtäviin sekä yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomen rajojen ulkopuolella. Vastaavasti me odotamme muiden liittolaismaiden joukkojen ja suorituskykyjen tukea tarpeen mukaisesti.

Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta olisi tärkeää kehittää kansallista resilienssiä monialaisesti niin Naton kuin EU:n kautta. Näin saisimme täysimääräisesti käyttöön liittoutumisen mukanaan tuomat hyödyt. Näiden kokonaisuuksien aikaansaaminen edellyttää jatkuvaa lainsäädännön parantamista ja yhteistoiminnan harjoittelua – ihan kuten olemme jo kansallisesti tehneet parantaaksemme viranomaisyhteistyötä hybridiuhkien torjunnassa.

Vaikka elämme haastavia aikoja, Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Yhdessä tekeminen ja keskinäinen luottamus liitettynä vahvaan tahtoon ja osaamiseen vievät meidät näiden vaikeiden aikojen yli yhdessä liittolaistemme kanssa yhteisessä puolustusliitossamme. Yhteistyössä on voima!

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin