Yhteiset haasteet voitetaan yhteistyöllä

Pulloposti 19
Arto Räty
Yhteiskuntasuhteiden johtaja
Fortum

Maailmanlaajuinen korona-pandemia on ollut shokki paitsi terveydenhuollolle, myös maailmantaloudelle. Henkilökohtaisten tragedioiden ohella useat yritykset ja jopa valtiot joutuvat vakavasti miettimään, miten tästä noustaan; kukaan ei tiedä, kuinka merkittäviä ja pysyviä muutokset tulevat olemaan. Monilla tahoilla vaaditaan keskittymistä lyhyen tähtäimen korjaustoimiin – tulevaisuus vuoden tai edes kuukauden päässä on liian kaukana. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan odota, ja korona-kriisi on viimeistään osoittanut, ettei globaaleja ongelmia voi ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä. 

Euroopan komissio käynnisti joulukuussa 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Kyse on kuitenkin myös laajasta kasvustrategiasta, joka kattaa kaikki EU:n politiikka-alueet ja kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Ohjelmassa on suuntaviivat niin energiantuotannolle, kiertotaloudelle, luonnon monimuotoisuudelle kuin kestävän kehityksen päälinjoille EU-politiikoissa. On ilmiselvää, että tällaiselle kasvustrategialle on tarvetta myös pandemian jälkeisessä elvytyksessä. 

Myös monet unionin jäsenmaat ovat julkaisseet kansallisia tiekarttoja esimerkiksi hiilestä luopumiseksi. Eurooppa voikin tällä alalla näyttää esimerkkiä koko maailmalle: Euroopan unionissa, Iso-Britannia vielä mukaan lukien, hiilivoimalaitosten kapasiteetti on 90 gigawattia, eli alle puoli prosenttia globaalista, yli 2 000 gigawatin kapasiteetista. Kovimmat hiilivoiman vähennystarpeet ovat Euroopan ulkopuolella, kun taas esimerkiksi monet Pohjoismaiset suurkaupungit luopuvat hiilestä jopa kansallisia tavoitteita nopeammin. Esimerkiksi Tukholman lämmöntuotannossa hiilestä luovutaan jo tänä keväänä; Espoossa vastaava tavoite on vuonna 2025. 

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa eurooppalainen päästökauppamekanismi on osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi. Päästökauppa asettaa kattamilleen sektoreille, energian lisäksi mm. teollisuudelle, sitovan hiilibudjetin ja hintamekanismi varmistaa, että päästöt vähenevät hallitusti. Pelkästään viime vuonna sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt vähenivät 15 prosentilla ja hiilen käyttö laski noin neljänneksellä. Päästökauppa parantaa kaikkien päästöttömien sähköntuotantomuotojen kannattavuutta, mistä hyötyvät esimerkiksi pitkälti vesi- ja ydinvoimaan nojautuvat pohjoismaat. 

Hyvä esimerkki alueellisen yhteistyön mahdollisuuksista ovat pohjoiseurooppalaiset sähkömarkkinat. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron ja Liettuan kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama Nord Pool -sähköporssi luo hyvät puitteet alueelliselle yhteistyölle. Itämeren alueen yhteistyötä tarvitaan mm. sähkönsiirron pullonkaulojen vähentämisessä paitsi maiden sisällä, myös eri maiden välillä. Perinteisesti investoinnit sähköverkkoihin on tehty ensisijaisesti kansallisten tarpeiden ja priorisointien perusteella. Nyt on kuitenkin päästävä kohti alueellista, ainakin pohjoismaista suunnittelua: Hyvin toimiva sähkömarkkina ja sitä tukeva sähköverkko ovat avainasemassa, kun tavoittelemme ilmastoneutraaliutta energianmurroksen ja sähköistymisen kautta. 

Aidosti pohjoismaisena energiayhtiönä olemme Fortumissa nähneet, kuinka merkittävää yhteiskunnallista hyötyä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Tähän samaan logiikkaan perustuu Saksassa tekemämme Uniper-yrityskauppa. Uskomme, että yhdessä meillä on paremmat resurssit ja osaaminen ottaa energia-alalla johtava asema, kun Eurooppa tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Meillä on myös yhteinen tahtotila vähentää energiantuotannon päästöjä tinkimättä sähkön ja lämmön toimitusvarmuudesta. 

Nyt jos koskaan, yhteiskunnan eri toimijoiden on toimittava yhdessä. Korona-pandemiasta selviämme yhteistyöllä. Globaali yhteistyö on välttämätöntä myös maapallomme suurimman haasteen – ilmastonmuutoksen – hillinnässä. Näiden haasteiden edessä olemme kaikki samassa veneessä ja meillä kaikilla on vain tämä yksi ja yhteinen maapallo.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin