Yhteinen Aurajokemme

Pulloposti 2
Eelin Hoffström-Cagiran
Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja

Millään mittapuulla ei 70 kilometriä pitkä Aurajoki ole iso. Kuitenkin tämä kooltaan vaatimaton joki on alueellisesti, ellei koko Suomen, merkittävin joki. Mikä sitten tekee hädin tuskin ojaa suuremmasta joesta niin merkittävän, että sen valuma-aluetta esitellään kansallismaisemana? Aurajoen sameissa vesissä kohtaavat suomalaisille tärkeät arvot, historia, kulttuuri, luonnonsuojelu ja virkistys. Aurajoen maalaismaisemat saavat ihmisten sydämet sykkimään, vaikka joskus ihan muusta syystä kuin rakkaudesta. Maiseman kannalta tärkeä maanviljely on myös vaikeaa ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat kaatosateet, tulvat ja kuivakaudet eivät haasta vain maanviljelijöiden, vaan myös joen ja sen kautta koko Saaristomeren elämää.

Aurajoki virtaa suoraan läpi kuuden kunnan ja kaupungin (Oripää, Pöytyä, Aura, Lieto, Kaarina ja Turku). Jokaisessa kunnassa Aurajoki luo jäljen niin maastoon, kuin ihmisiin. Aurajoen valuma-alueella ei ole montaa järveä tai vesistöä, jossa paikalliset pääsisivät uimaan, kalaan tai melomaan. Monelle Aurajoki on juuri se paikka, missä on opittu uimaan ja narraamaan ahvenia. Sitä pitkin ihmiset lenkkeilevät ja kävelevät päivittäin, ja keväisin odotellaan yhdessä jäiden lähtöä. Turun keskustassa Aurajoki on myös kulttuuritoiminnan keskittymä, sen varrella kun on niin museoita, teattereita ja kohta myös musiikkitalo. Vähättelemättä voi väittää, että Aurajoki on brändiä suurempi, identiteetti, johon monen on helppo samaistua.

Tähän identiteetin keskelle Aurajokisäätiö on 1993 perustettu jokea ja vesiensuojelua käsitteleväksi organisaatioksi, joka tekee työtä yli kuntarajojen. Elämme suuren haasteen edessä, kun kaikesta työstä huolimatta Aurajoen kautta virtaavat ravinteet pitävät Saaristomeren HELCOMin hotspot-listalla. Ravinteet eivät sinänsä ole huono asia, niitä tarvitaan. Ruoka ei kasva Aurajokilaakson pelloilla ilman niitä, mutta ”eivät ne kasvit niitä ravinteita sieltä Airistolta lähde hakemaan”, kuten joku asiaan syventynyt minulle kerran sanoi. Aurajokisäätiön tehtävä on siis auttaa maanviljelijöitä saamaan hyvät sadot ja kestävän vedenkierron, samalla kun teemme Aurajoesta ja sen myötä Saaristomerestä puhtaan. Tällä missiolla Aurajokisäätiö valittiin vuonna 2024 Saaristomeriohjelman Aurajoen pilottialueen koordinaattoriksi. Tämä uusi tehtävä on tuonut fokuksen sille, että Saaristomeren ravinneongelmia ei ratkaista meressä vaan maalla. Maankuntoa kohottamalla ja vesihallinnon menetelmin voimme yhdessä edistää kestävää viljelyä ja puhtaita vesiä.

Aurajokisäätiölle vuosi 2025 tuo myös mukanaan uuden Aurajoki-ohjelman, jonka kautta viestimme meidän sitoutumisestamme kehittää ja tukea Aurajoen valuma-alueen toimintaa ekologisesti terveen sekä maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokkaan Aurajoen eteen. Tähän tehtävään haluankin kutsua kaikki mukaan, sillä jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon. Aurajokisäätiöllä haluamme kuulla mitä Aurajoki merkitsee ihmisille ja yritämme auttaa ihmisiä luomaan syvemmän ja paremman suhteen jokeen ja sen ympäristöön. Alkuun pääsee vaikka ensikesän Vieraslajitalkoissa, joihin kutsumme vapaaehtoisia tutustumaan Aurajoen ainutlaatuiseen luontoon. Tulemme myös auttamaan maanomistajia oppimaan vesiensuojeluratkaisuista ja muista yhteistyökuvioista.

Mikään ratkaisu ei ole nopea, eikä kestävyyttä haasteiden edessä saada hetkessä vaan pitkäjänteisen työn tuloksena. Kun teemme työtä yhdessä, Aurajoki kiittää.

Jäiden lähtöä odotellessa!

 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin