Wanted: Suomalaisia EU-vaikuttajiksi

Pulloposti 46
Juha Mustonen
Hallintopäällikkö
Suomen EU-edustusto

Monet yhteiskunnalliset haasteet vaativat rajat ylittäviä ratkaisuja. Euroopan unioni on tärkein väline näihin ratkaisuihin vaikuttamisessa. Käynnissä on parhaillaan EU-vaalit, joissa myös me suomalaiset voimme vaikuttaa eurooppalaisen demokratian tulevaisuuteen. On tärkeää, että Euroopan parlamentti saa Suomea ja Itämeren aluetta tuntevia jäseniä.

Myös muut EU:n toimielimet tarvitsevat suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia riveihinsä rakentamaan parempaa maailmaa ja tulevaisuutta. Itämeren alueen yhteiskuntien tuntemus on vaarassa heikentyä EU:n säädösten valmistelussa ja toimeenpanossa. Suomea ja muita Pohjoismaita uhkaa nimittäin aliedustus Euroopan unionin toimielinten virkahenkilöstössä. Huoli todettiin myös viime vuonna julkaistussa selvityksessä, jossa vertailtiin eräiden jäsenvaltioiden toimia kansalaistensa EU-urien edistämiseksi.

Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden edut huomioivan politiikan kannalta on keskeistä, että EU:n toimielimissä työskentelee tasapuolisesti kansalaisia kaikista jäsenvaltioista. Suomalaisten suhteellisen osuuden väheneminen EU-viroissa heikentää Suomen erityispiirteiden tuntemusta EU:ssa ja vähentää kansallisen hallintomme EU:n toimielimiin liittyvää ymmärrystä ja osaamista.

Nykyisellään jopa 15 jäsenmaata on aliedustettuja kokoonsa nähden, kun taas muutamat maat ovat virkakunnassa yliedustettuja. Virkahenkilöstön maantieteellisellä epätasapainolla on vaikutusta EU:n hyväksyttävyyteen jäsenvaltioissa, mutta myös unionin politiikkatoimien laatuun. Eri maiden erityispiirteiden tuntemusta tarvitaan erityisesti komissiossa, joka tekee lainsäädäntöaloitteet.

Suomalaisten määrää EU:ssa vähentää sekä virkahenkilöiden eläköityminen lähivuosien aikana että suomalaisten heikko menestys EU:n virkakilpailuissa. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan lähivuosina suomalaisia poistuu EU:n viroista keskimäärin 29 vuodessa, kun kilpailujen kautta virkoihin saadaan ainoastaan 3,5 henkilöä vuosittain. EU-virkakilpailussa pärjääjiä tarvittaisiin lähivuosina jopa seitsenkertainen määrä, jotta suomalaisedustus säilyisi nykyisellään.

Suomen EU-vaikuttaminen – niin talous-, ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa kuin unionin turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa – edellyttää hyviä yhteyksiä Helsingin ja Brysselin välillä. Ja mitä paremmin komission käytävillä kulkevat ihmiset tuntevat meidän näkemyksiämme ja erityispiirteitämme, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää näitä asioita EU:n tasolla. Suomen eurooppaministeri Anders Adlercreutz on aivan oikein todennut, että EU-rekrytointien edistäminen on syytä nähdä osana EU-vaikuttamisen tehostamista. 

Laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti Suomen tavoitteena on huolehtia virkakunnan EU-osaamisesta ja edistää suomalaisten virkamiesten pääsyä EU-tehtäviin ja etenemistä toimielinten sisällä. Valmiuksiamme vaikuttaa ennakollisesti parannetaan myös lisäämällä kansallisten asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden (NEPT) määrää EU-toimielimissä. Tämän vuoden talousarvio sisältää tasokorotuksen kansallisten asiantuntijoiden rahoitukseen.

Viestintää EU-tehtäviin pääsystä ja valmennusta tehtäviin haluaville tarjotaan ilmaiseksi. Facebook-ryhmässä Suomen EU-uraverkosto jaetaan paljon ajankohtaisinfoa. Eurooppalainen Suomi ry ja Euroopan komission Suomen edustusto tarjoavat apuaan ja asiantuntemustaan EU-urista kiinnostuneille. Edellä mainittujen tahojen lisäksi hakijoita tukee myös Suomen EU-edustusto, jossa yhteyttä voi ottaa erityisasiantuntija Jenni Hakalaan.

Toivottavasti nämä valtioneuvoston ja kumppanien toimet tuovat toivottuja tuloksia. Se olisi Suomen EU-vaikuttamisen, EU:n hyväksyttävyyden ja EU-politiikan laadun kannalta hyvä asia. EU:ssa tarvitaan enemmän suomalaisia. 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin