Viro vaalien jälkeen

Pulloposti nro 14
Kirsti Narinen
Suurlähettiläs, Suomen Suurlähetystö, Tallinna

Nyt on parlamenttivaalit käyty molemmilla puolin Suomenlahtea. Suomessa hallitusneuvottelut ovat vielä vaiheessa. Virossa hallitus kasattiin keskusta-oikeistolaisen Reformipuolueen johdolla, kuten jo pitkään on tehty – suurimman puolueen oikeutuksella. Viron hallitukseen tulivat kumppaneiksi Kokoomuksen veljespuolue, ehkä aavistuksen konservatiivisempi  Isamaa liit- Res Publica IRL sekä sosiaalidemokraatit. Suomessa taas SDP on hallitusneuvottelujen ulkopuolella.

Yli lahden sosiaalidemokraatteja yhdistää huono menestys vaaleissa. Suomessa ääniä valui Perussuomalaisille, ehkä puheenjohtajan vaihdoskin vaikutti, mutta laskeva trendi oli ollut selkeä jo pitempään. Virossa sotsit, kuten heitä täällä kutsutaan, taisivat kompastua sukupuolineutraaliin avoliittolakiin ja muihinkin vuoden hallitusvastuussa tehtyihin epäsuosittuihin uudistuksiin sekä pienpuolueiden tulemiseen Viron parlamenttiin Riigikoguun Toompealle. Reformipuolue ja SDE olivat siis hallituskumppaneita keväästä 2014 alkaen noin vuoden verran. Nyt Reformipuolue lisäsi hallituspohjaan enemmistön saadakseen myös IRLn.

Uutta Riigikogussa on kaksi äänikynnyksen ylittänyttä puoluetta – kansallismielinen Kansallinen konservatiivipuolue ja Vapaapuolue, jonka asetta(utu)minen puoluekenttään vaatii vielä hieman aikaa. Uudet puolueet pakottivat laajentamaan hallituspohjan kolmeen, pitkään oli selvitty neljällä Riigikogu-puolueella ja kahden puolueen hallituskoalitioilla. Kolmen puolueen välinen kompromissien hakeminen on tietenkin kahdenkauppaa haasteellisempaa – erityisesti jos hallituspohja on ideologisesti kirjava.  Pääministeri Taavi Rõivasta on kuitenkin kuvattu hyväksi neuvottelijaksi ja hän nauttii pääministerinä kansan suosiota.

Miten hallituspohjan laajennus vaikuttaa Viron toimintaan Itämeren alueella? Lopulta ei merkittävästi. Viron jäsenyyttä EU:ssa ja Natossa korostava ulkopoliittinen linja on vakiintunut. Venäjän lisääntynyt aktiivisuus Itämeren alueella ja propagandistinen viestintä eivät politiikan peruselementteihin ole ratkaisevasti vaikuttaneet, toki terävöittäneet painotuksia ja lisänneet turvallisuuskysymysten merkitystä ja julkista debattia. Virossa puolustusmenojen kasvattamiseen on vahva kansallinen tahtotila – niin kuin Suomessakin. Rajaturvallisuuteen panostetaan raivaamalla itäinen maaraja ja aikanaan (toivottavasti) ratifioitava rajasopimus Venäjän kanssa määrittelee maastoon merkittävän rajan tarkasti. EU-kysymyksissä Viro on vahva ja vakaa Itämeren rantavaltio – perusagendojen osalta EU-politiikka jatkuu ja elää ajassa.

Myös Suomen-suhteet tulevat olemaan yhtä aktiiviset ja tärkeässä roolissa kuin ennenkin. Meillä on paljon yhteisiä hankkeita ja yhteisiä tavoitteita. Kymmenettuhannet kansalaisemme asuvat naapurin puolella Suomenlahtea ja miljoonat matkustavat vuosittain sen yli. Jokaisella on asiansa, tarinansa ja tarpeensa. Yhteishankkeiden kuten energian siirtoon, tietojenvaihtoon, kauppasuhteisiin ja muihin kansalaisten sujuvaan arkeen liittyvien hankkeiden edistäminen on jokaisen hallituksen tehtävä, molemmin puolin lahtea ja riippumatta puoluepohjasta. Toki virolaishallitus toivoisi, että muuttoliike Suomeen hiljenisi ja vaihtaisi suuntaa. Enpä ole ihan varma miten Suomessa enää pärjättäisiin ilman virolaisia…? Ja toisaalta, asuin- ja työpaikan valintaan vaikuttavat niin monet syyt, joihin on hallituspäätöksin vaikea vaikuttaa.

Jäämme jännityksellä odottamaan, millaisia vaikutuksia Suomen hallitusratkaisuilla tulee olemaan suomalaisten arkeen. Samalla tavoinhan nämä päätökset tulevat vaikuttamaan Suomessa asuvien virolaisten arkeen.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 14/2015

Palaa otsikoihin