Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
19.12.2013 11.00
Vihreämpi ja tehokkaampi Itä-Läntinen kuljetusväylähanke – NECL II
Pulloposti nro 46
Patrik Hellman
projektipäällikkö, markkinointi & logistiikka
Port of Kaskinen
Uusi tavarankuljetusväylä läpi Keskipohjolan tekisi tavarankuljetuksista nopeampia ja vihreämpiä.
Suomi, Ruotsi ja Norja ovat monet vuodet keskustelleet mahdollisesta itä-länsi Keskipohjolan kuljetuskäytävästä, missä tavaravirrat maanteitse, rautateitse ja meriteitse olisivat yhteenkytkettyjä, muodostaen tehokkaamman ja ympäristö-ystävällisemmän kuljetusreitin – Midnordic Green Transport Corridorin. Käytävä tarjoaisi huomattavasti joustavampia ja vihreämpiä tavarankuljetusyhteyksiä Eurooppaan, Venäjään ja Aasiaan käytävän reuna-alueilta. Rikkidirektiivin voimaantulo vuonna 2015 korostaa entisestään käytävän kilpailukykyä ja tarpeellisuutta. Käytävän linjaus on suunnilleen Parikkalasta Jyväskylän ja Seinäjoen kautta Kaskisiin ja Vaasaan, sekä eteenpän Uumajan ja Sundsvallin kautta Norjan Trondheimiin.
NECL I ja NECL II ( North East Cargo Link) hankkeet ovat olleet Keskipohjola-komitean ja EU:n rahoittamia, ja ne ovat tutkineet käytävän ongelmakohtia ja luoneet raportteja esimerkiksi investointipäätöksentekoa varten. Projekti on sitonut monia eri osapuolia ja tahoja koko käytävän alueelta, koska toteutuessaan toimiva käytävä tarkoittaisi monia isoja muutoksia elinkeinoelämälle ja työmarkkinoille pitkin käytävää. Projektissa ovat olleet mukana mm. maiden kuljetusviranomaiset, maakuntaliitot, lääninhallitukset, Mittuniversitet sekä joukko kuntia kaikista kolmesta maasta. Tämän lisäksi kauppakamarit, kehittämisyhtiöt ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat tukeneet projektia. Käytävän toteutuminen tarkoittaisi monien miljardien investointeja, ja rahoituksen saaminen EU:n Itämeren maiden ohjelmasta katsottiin siksi olevan ensimmäinen askel kohti kuljetuskäytävän hyödyntämistä.NECL-II hanke, joka käynnistyi vuonna 2010 on etsinyt ratkaisuja teiden ja rautateiden parantamiseksi intermodaalisten ratkaisujen kautta, pullonkaulojen poistamiseksi sekä tavaroiden siirtämiseksi tehokkaammin eri kuljetusmuotojen välillä. Liiketoimintasuunnitelma uudelle Ruotsin ja Suomen väliselle rahtilaivalinjalle on myös tehty. Projektin markkinoinnin kautta on pyritty osoittamaan kuljetuskäytävän mahdollisuuksia ja potentiaalia elinkeinoelämälle ja päätöksentekijöille.
Maaliskuussa 2011 EU-komissio esitteli uuden valkoisen kirjan, joka ohjaa Euroopan kuljetuskehitystä seuraavat vuosikymmenet. Tarkoitus on saada tieverkosto, rautatieverkosto, lentoliikenne ja merikuljetukset toimimaan tehokkaammin ja vihreämmin yhdessä ja sitä kautta vähentämään päästöjä jokaisesta kuljetusmuodosta jopa 60% vuoteen 2050 mennessä. Midnordic Green Transport Corridorin etabloituminen olisi yksi osatekijä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
NECL II -hanke loppuu vuoden 2013 loppuun mennessä, ja elokuussa Sundsvallissa pidetyssä päätöskonferenssissa Keskipohjola-komitealle lähetettiin lausunto, missä korostettiin projektin saavutusten hyödyntämistä joko uudessa jatkohankkeessa tai muissa päätöksentekoprosesseissa. Maiden edustajat lausuivat myös omat näkemyksensä mihin mahdollisen uuden hankkeen pitäisi keskittyä, ja Suomen osalta toivottiin yritysmaailman vahvempaa sitoutumista mahdollisen tulevan hankkeen eri vaiheisiin. Projektin loputtua työt kuitenkin jatkuvat eri osioiden kanssa. Suomessa työstetään lähinnä rautateiden parannusehdotuksia, rajanylityspaikkojen lisäämistä Suomen ja Venäjän rajalle sekä laivayhteyksien parantamista Ruotsin ja Suomen välillä. Pohjois-Euroopan kuljetukset ja logistiikka muuttuvat radikaalisti Rikkidirektiivin voimaantulon jälkeen. Keskipohjolan kuljetuskäytävä tarjoaisi problematiikalle ei pelkästään vaihtoehdon, mutta myös mahdollisuuden uuteen positiiviseen logistiseen ja kustannustehokkaaseen kehitykseen.
Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö