Venäjästä ei tullutkaan kultakaivosta suomalaisfirmoille

Pulloposti 15
Martti Kiuru
Kauppalehden kirjeenvaihtaja Pietarissa

Suuri joukko Venäjälle investoineista suomalaisyrityksistä on lyönyt hanskat tiskiin ja poistunut itänaapurista. Osa yrityksistä on ilmoittanut yritystoiminnan epäonnistumisesta lyhyellä tiedotteella ja suurin osa on jättänyt maan vähin äänin.

Kauppalehti on laatinut luettelon kokonaan tai osittain poistuneista yrityksistä ja lista näyttää seuraavanlaiselta: Kesko, Stockmann, Sanoma, Oriola-KD, Neste, Posti, Atria, If, Evli, Sponda, Icecapital, Technopolis, Ovenia, Castren & Snellman, Hannes Snellman, Nordea, OP, Elisa, Familon, Finlayson, Aurinkomatkat, Taivas, Tiimari, R-kioski, A-Katsastus, Vapo, Rautaruukki, Tammet, Betset, Lujabetomix, Are, Caverion, Sormunen & Timonen, LMK-International, Zao Lipsanen, HUB-Logistics, Karelian Wood Company, Tiivi, AVA-Peter, Carrols, Picnic, Kotipizza ja Arnolds.

Kyseisten yritysten lisäksi Venäjältä on poistunut todennäköisesti satoja pieniä suomalaisfirmoja. Poistuneiden yritysten kokonaistappioita ei tiedä kukaan, mutta Kauppalehti arvioi, että summa saattaa nousta kahteen miljardiin euroon tai ylikin. Erityisesti palvelusektorin yrityksillä on ollut vaikeaa. Ongelmallisia toimialoja ovat olleet esimerkiksi vähittäiskauppa, ravintola- ja kahvilatoiminta sekä kiinteistökehitys.

Liiketoiminnan epäonnistumisen syyt ovat moninaiset. Venäjän talouskasvu on ollut pitkällä aikavälillä vaatimatonta ja useat talouskriisit ovat sotkeneet bisnestä. Ruplan voimakas devalvoituminen on ollut shokki esimerkiksi kaupan alan toimijoille ja kiinteistösijoittajille. Toki myös yrityskulttuuriin kuuluvat lieveilmiöt ovat saattaneet jouduttaa lähtöä. Byrokratia, korruptio, kiristys ja yrityskaappaukset sekä oikeusjärjestelmän puutteet ovat edelleen bisneksen arkipäivää.

Palvelusektorilla varsinkin Venäjän suurkaupungeissa vallitsee myös kivikova kilpailu. Suomalaiset alan toimijat ovat lähteneet itänaapuriin liian pienillä taloudellisilla satsauksilla, vanhentuneilla brändeillä ja palvelukulttuurissakin on usein jääty jälkeen venäläistasosta.

Vuosina 2000-2008 suomalaisyritykset jopa kilpailivat siitä kuka ehtii ensimmäiseksi Venäjälle kultaa vuolemaan. Pörssiyhtiöiden satojen miljoonien eurojen kertasatsauksista uutisoitiin mediassa rutiininomaisesti. Nyt investoinnit ovat täysin seis, ja usko Venäjään kultakaivoksena on osoittautunut illuusioksi.

Tätä kirjoitettaessa on Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnistynyt, ja länsimaat ovat asettaneet Venäjälle raskaita taloussanktioita. Venäjä on myös ilmoittanut symmetrisistä vastasanktioista. Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja entinen presidentti Dmitri Medvedev on vihjannut, että ulkomaalaisten omistukset Venäjällä saatetaan takavarikoida. Medvedev ei kuitenkaan yksilöinyt mitä kaikkea mahdollinen takavarikointi koskisi. Yrityksiä? Pankkitilejä? Asuntoja?

Jos näin radikaaliin toimenpiteeseen mentäisiin, voisivat Fortumin, Nokian Renkaiden ja Valion kaltaiset yritykset menettää Venäjällä koko omaisuutensa. Tällöin suomalaisfirmojen kokonaistappiot Venäjällä kohoaisivat helposti jopa yli kymmeneen miljardiin euroon.

Palaa otsikoihin