Venäjänkielisten integraatio Suomessa: Haasteet, mahdollisuudet ja opit naapurimailta

Pulloposti 51
Eilina Gusatinsky
Johtava asiantuntija / Instituutiot ja osallisuus -ohjelma
Cultura-säätiö

Suomessa asuvien venäjänkielisten integraatio on ajankohtainen ja tärkeä aihe, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaamme. Venäjänkieliset muodostavat maamme suurimman ja nopeimmin kasvavan vieraskielisen ryhmän. Suomen venäjänkieliset on hyvin moninainen väestöryhmä, joten sen tavoittamisessa voi olla haasteita. He tulevat erilaisista valtioista, eri syistä, ja heidän maailmankatsomuksensa ja poliittiset näkemyksensä vaihtelevat suuresti.

Cultura-säätiön toteuttaman Suomen venäjänkieliset 2022-selvityksen tulokset osoittivat, että venäjänkieliset luottivat kaksi vuotta sitten suomalaiseen mediaan vähemmän kuin koko väestö. Tämä saattaa tehdä heistä alttiimpia disinformaatiolle, mikä voi heikentää yhteiskunnallista koheesiota. Samankaltaisia haasteita on havaittu myös Virossa ja Saksassa. Se korostaa tarvetta ymmärtää ja ratkaista näitä ongelmia yhdessä. 

Virossa venäjänkieliset ovat jakautuneet viiteen eri integraatioklusteriin, eli viiteen erilaiseen tapaan integroitua virolaiseen yhteiskuntaan. Luottamus viranomaisiin ja mediaan vaihtelee suuresti näiden ryhmien välillä. Virossa on havaittu myönteistä kehitystä kielitaidon ja kansalaisidentiteetin vahvistumisessa, mutta osa väestöstä kokee yhä syrjäytymistä ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. 

Saksassa toteutuneen tutkimuksen mukaan venäjänkielisten mediakäyttö on monimutkainen ja poliittisesti latautunut ilmiö. Venäjän valtion tukema disinformaatio vaikuttaa merkittävästi mediavalintoihin, ja moni venäjänkielinen Saksassa valitsee uutislähteensä poliittisten uskomustensa perusteella. Tämä osoittaa, että pelkkä kielitaito ei riitä, vaan myös poliittinen ja kulttuurinen ymmärrys ovat keskeisiä tekijöitä integraation onnistumisessa. 

Suomen venäjänkieliset 2024-seurantaselvitys

Myös Suomessa venäjänkielisten median käytön ja medialuottamuksen syvempi ymmärtäminen on välttämätöntä. Cultura-säätiön toteuttama Suomen venäjänkieliset 2024-seurantaselvitys tulee tarjoamaan uutta ja arvokasta tietoa näistä kysymyksistä. Selvityksessä syvennytään siihen, miten venäjänkieliset Suomessa käyttävät mediaa, millä tavoin he luottavat siihen ja miten nämä tekijät vaikuttavat heidän integroitumiseensa ja kokemuksiinsa elämästä suomalaisessa yhteiskunnassa. 

On tärkeää tunnistaa, että venäjänkieliset ovat moninainen ryhmä, jossa on sekä eurooppalaisia arvoja omaksuneita että Venäjän etuja puolustavia henkilöitä. Tämä moninaisuus vaikuttaa siihen, miten he integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja millaisia haasteita he täällä kohtaavat. 

Keskeisiä haasteita ovat esimerkiksi resilienssi ja yleinen luottamus yhteiskuntaa kohtaan sekä niiden merkitys huoltovarmuudelle. Kuten vuoden 2022 selvityksessä ilmeni, he, jotka eivät luota suomalaiseen mediaan, voivat myös suhtautua epäilevästi viranomaisiin. Tämä voi aiheuttaa ongelmia erityisesti kriisitilanteissa, joissa tiedonkulku ja luottamus viranomaisiin ovat ratkaisevan tärkeitä. On tärkeää kehittää strategioita, jotka parantavat kaikkien Suomessa asuvien luottamusta viranomaisiin ja varmistavat, että kriittinen tieto saavuttaa kaikki suomalaiset luotettavasti. 

Kun kehitämme ratkaisuja venäjänkielisten kotoutumisen edistämiseksi, on hyvä tarkastella, minkälaisiin toimintamalleihin muissa Euroopan maissa on päädytty. Media- ja informaatiokasvatus, kulttuurien välinen dialogi ja venäjänkielisten osallisuuden lisääminen yhteiskunnassa ovat keskeisiä keinoja, joilla voimme parantaa tilannetta. Samalla on tärkeää asettaa selkeitä tavoitteita ja vaatimuksia integraatioprosessille yhteiskunnan vakauden vaalimiseksi, jotta yhteiskunnan turvallisuus ja yhtenäisyys säilyvät. 

Venäjänkielisten luottamuksen vahvistaminen suomalaiseen mediaan ja instituutioihin vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lokakuussa julkaistava Suomen venäjänkieliset 2024-seurantaselvitys tarjoaa askelmerkkejä, joiden avulla voimme edistää yhteiskunnallista koheesiota ja turvallisuutta. 

Onnistunut integraatio ei ole vain venäjänkielisten etu, vaan koko Suomen yhteiskunnan etu.  

  

Linkit tutkimuksiin, joihin kolumnissa viitataan: 

Suomen venäjänkieliset 2022-selvitys: https://cdn.sanity.io/files/b0z6puta/production/9bc01dfbf158556da96a2c8382392e30cbb44ad2.pdf  

Viron Integraatioseuranta: https://www.kul.ee/EIM2023  

Saksan tutkimushanke: Motivated by political beliefs, not only by language: How Russian speakers in Germany compose their transnational news repertoires 
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/14648849221130557  

 

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin