Venäjän sotakorvaukset Ukrainalle

Pulloposti 33
Tomi Pajarinen
Honors B.A. In Business Administration
Ph.D. Session Certificate, Centre d´Études Diplomatiques et Stratégiques

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikovin (71), turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrusevin (71) sekä presidentti Vladimir Putinin (70) kesän 2021 loppupuolella tekemä päätös Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tulee johtamaan rahallisesti mitattuna kansainvälisesti suurimpaan sotakorvausprosessiin sitten vuoden 1945.

Näiden kolmen FSB-taustaisen, todellisuudesta irtautuneen autokraattisen henkilön tekemä virhepäätös hyökkäyksestä Ukrainaan on aiheuttanut 24. helmikuuta 2022 alkaen eri arvioiden mukaan noin 300 000 henkilön kuoleman tai vammautumisen ja satojen miljardien eurojen taloudelliset vahingot.

Venäjän hallituksen kansalaisilleen markkinoima harhaluulo, että puolustusliitto Nato tai sen jäsenvaltiot olisivat uhkaamassa Venäjää, on vain Venäjän kansalaisten tajunnan kontrollointiin suunniteltua ulkoisen uhan mekanismin tietoista käyttöä, Kremlin oman valtarakennelman ja Venäjältä pois siirretyn miljardivarallisuuden kontrollin säilyttämiseksi.

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja vuodelta 1945 määritteli jäsenvaltioiden toiminnalle selvän yleisperiaatteen (Artikla 2 [4]):

Kaikki jäsenvaltiot pidättäytyvät kansainvälisissä suhteissaan käyttämästä voimakeinojen uhkaa tai voimakeinoja toisen valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan (...)

Vuonna 1994 Venäjän Federaation, Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Yhdysvaltain allekirjoittamassa Budapest Memorandum of Security Assurances - dokumentissa taattiin Ukrainan valtiollisten rajojen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus. Myös Kiina sitoutui erillisessä kirjeessä 12. joulukuuta 1994 YK:n pääsihteerille kunnioittamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Ukraina puolestaan luopui alueellaan olleesta noin 1 700 ydintaistelukärjestä.

Venäjän ja Ukrainan rajasopimus allekirjoitettiin 28. tammikuuta 2003. Venäjän federaation puolelta allekirjoittajana oli presidentti Vladimir Putin. Maa-alueiden, vesialueiden ja ilmatilan valtiolliset rajat määriteltiin tarkasti lukuun ottamatta tiettyjä alueita Kertšinsalmessa ja Azovanmerellä. Tuhansia selvälukuisia rajamerkkejä asennettiin maiden maarajoille.

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa perusteen Venäjälle määrättävien sotakorvausten käsittelyyn. Laillinen perusta hyökkäävälle valtiolle eli Venäjälle määrättävistä sotakorvauksista on selvä. Soveltaen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 689 (1991) liittyen Irakin sotakorvausvelvollisuuteen johtuen Irakin hyökkäyksestä Kuwaitiin ja sen seitsemän kuukauden miehitykseen, nykyinen teksti liittyen Venäjän sotakorvauksiin Ukrainalle voisi kuulua näin:

Venäjä on korvausvelvollinen Ukrainalle kaikista suorista menetyksistä, vahingoista, mukaan lukien ympäristövahingot ja luonnonvarojen menetykset, sekä vahingoista myös kolmansille valtioille, kansalaisille tai yhtiöille, Venäjän laittoman Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen johdosta.

Venäjän hyökkäyksen Ukrainalle aiheuttamat tähänastiset vahingot ovat arvioitavissa vahinkoluokittain. Maailmanpankin (World Bank) maaliskuussa 2023 julkaisema raportti arvioi Ukrainan jälleenrakentamisen kustannukseksi 383 miljardia euroa. Tässä summassa ei ole huomioitu korvauksia hyökkäyssodan sotarikosten uhreille tai kuolonuhrien perheille, korvauksia vammautuneille eikä Ukrainalta anastettuja sähkön- tai viljan siirtoja. Edelleen korvaukset Venäjän anastamista maa- ja merialueista sekä näiden öljy- ja kaasuvarannoista tulee laskea erikseen. Hyökkäyksen vaikutukset Ukrainan kansantalouteen tulee huomioida - Ukrainan bruttokansantuote romahti 30 % vuonna 2022.

Työtä tässä riittää. Valtiollisen sotakorvausvastuun ja yksilökohtaisen sotarikosvastuun käsittely vaatii eri oikeudellisia prosesseja. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal  Court) 17. maaliskuuta 2023 antama pidätysmääräys Vladimir Putinista liittyen ukrainalaisten lasten laittomaan pakkosiirtoon Venäjälle on yksi ensimmäisistä askeleista henkilökohtaisen vastuun määräämiseen.

Sotakorvaustuomioistuimen asettaminen kuuluisi luontevasti YK:n toimialaan, mutta Venäjän ja Kiinan veto-oikeus estänee asian päättämisen YK:n 15-jäsenisessä turvallisuusneuvostossa. YK:n yleiskokous voinee antaa äänestyspäätöksellä asiasta päätöslauselman.

Todelliseen sotakorvausasian käsittelyyn päästäneen vain, jos erimerkiksi EU:n komissio (27 jäsentä) esittää EU:n parlamentille (705 henkilöä) erillisen sotakorvaustuomioistuimen asettamista ja tälle omaa vuosittaista budjettia tehtävän loppuun saattamiseksi. EU:n jäsenvaltioiden kannalta alueellisen turvallisuuden edistäminen edellyttää myös hyökkäyssotien ehkäisemistä ja sotakorvausvastuun toteuttamista EU:n lähialueilla, etenkin kun aggression kohteena on EU:n jäsenkandidaattivaltio Ukraina. Suomen uuden hallituksen tulisikin edistää yhteistyössä muiden EU:n jäsenvaltioiden hallitusten kanssa asian nopeaa käsittelyä.

Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan saataneen loppu vasta kun Venäjän rivikansalaisillekin hahmottuu konkreettisesti Venäjän Federaation maksettavaksi tuleva rahallinen kokonaissumma, mikä on luonnollisesti pois heidän omasta elintasostaan ja tulevaisuuden eläkkeistään.

Varallisuutta Venäjällä on sotakorvausten maksamiseen runsaasti. Venäjän keskuspankin kultavarantojen arvoksi arvioitiin helmikuussa 2023 noin 535 miljardia euroa. Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat G7-maissa olivat noin 275 miljardia euroa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ollut historiallisessakin mitassa poikkeuksellista ihmishenkien ja aineellisten arvojen tuhlausta. Esimerkki: Noin 40 000 Wagner-sotilaan palkkaaminen sotatoimiin Venäjän armeijan tueksi noin 2 900 euron kuukausipalkalla on tullut maksamaan noin 116 miljoonaa euroa kuukaudessa. Heistä noin 9 000 on kuollut ja noin 20 000 loukkaantunut.

On jokaisen äänestyskelpoisen EU-kansalaisen velvollisuus varmistaa, että tämä Venäjän Federaation historiallinen virhe hyvitetään Ukrainalle täysimääräisesti. Samalla edistämme ennaltaehkäisevästi myös Itämeren alueen vakautta.

Palaa otsikoihin