Venäjän salaisia operaatioita Pohjois-Euroopassa

Pulloposti 21
Kari Liuhto
Tiedustelututkimuksen professori
Maapuolustuskorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Euroopassa on tapahtunut kummia Venäjän aloitettua sotatoimet Ukrainassa helmikuussa 2014. Esimerkkinä voidaan mainita räjähdysainevaraston räjähdys Tšekissä lokakuussa 2014. Maan viranomaiset uskovat, että Venäjän sotilastiedustelu GRU oli syyllinen räjähdykseen. Varasto joutui GRU:n kohteeksi mitä ilmeisemmin sen vuoksi, että sieltä toimitettiin aseapua Ukrainaan. Räjähdyksessä kuoli kaksi Tšekin kansalaista (lähde). Kymmenen vuotta myöhemmin nuori kolumbialaismies yritti polttaa Tšekin pääkaupungin Prahan linja-autovarikon. Tekijä oli hyväksynyt toimeksiannon sosiaalisessa mediassa ja matkustanut varta vasten Tšekkiin terroristi-iskun tekoa varten. Toimeksiannon takana arvellaan olleen Venäjän tiedustelupalvelu. Kolumbialaismies voi saada terroristisesta teosta 20-30 vuoden tuomion (lähde).  

Vastaavasti saksalaisen asetehtaan pääjohtaja Armin Papperger oli venäläisten tappolistalla, mutta CIA ehti paljastaa suunnitelman ennen kuin hänet ehdittiin murhata (lähde). Tämän murhasuunnitelman lisäksi Saksassa on paljastunut muun muassa kaksi Saksa-Venäjä-kaksoiskansalaista, jotka suunnittelivat terroristi-iskuja Venäjän tiedustelupalvelun lukuun (lähde). Tätäkin huolestuttavampaa oli saksalaisen äärikansallisen ryhmittymän suunnitelma tehdä aseellinen vallankaappaus Saksassa. Ennen kiinnijäämistään tämä ryhmittymä oli ollut yhteydessä venäläistahoihin kahdesti diplomaattisen koskemattomuuden omaavissa tiloissa (lähde).

Tšekin ja Saksan ohella myös muualla Euroopassa on tapahtunut outoja. Esimerkiksi Liettuassa ja Virossa on ollut satoja pommiuhkauksia (lähde; lähde). Pommiuhkausten aikaan Virossa jäi viime vuonna kiinni venäläislähtöinen professori, joka oli toimittanut tietoa GRU:lle. Professori sai yli kuuden vuoden tuomion vakoilun avustamisesta (lähde). Latviassa Venäjän tiedustelu on ollut myös aktiivinen. Vakoilusta epäiltiin erästä Venäjä-mielistä latvialaispoliitikkoa, joka oli aiemmin toiminut myös Euroopan parlamentissa. Poliitikko ennätti kuitenkin loikata Venäjälle ennen kuin hänet ehdittiin tuomita (lähde). Myös Puola on kokenut kovia, kuten iskuja vesilaitoksiin (lähde) ja lentoliikenteen GPS-häirintää (lähde). Erikoisin tapaus lienee venäläisen jääkiekkoilijan Puolassa saama vankeustuomio vakoilusta (lähde).  

Suomikaan ei ole säästynyt Venäjän vaikuttamiselta ja vakoilulta. Jo talvella 2015-2016 Venäjä organisoi pakolaisia Suomen rajalle (lähde). Välineellistetty maahanmuutto sai jatkoa paria vuotta myöhemmin, kun kenties Venäjän tiedustelupalvelulle työskennellyt venäläistaustainen henkilö onnistui soluttautumaan usean turvallisuus- ja pelastusalan organisaatiomme toimintaan (lähde). Lisäksi Suomessa useat yritykset ja kunnat ovat olleet kyberhyökkäysten kohteina (lähde; lähde). Venäjä on häirinnyt myös ilma- ja meriliikennettämme (lähde; lähde). Edellä mainituista tapauksista huolimatta Suomessa on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin Keski-Euroopassa, mikä ei kuitenkaan takaa sitä, että maamme tulevaisuus jatkuisi yhtä auvoisena.

Paljon on myös tapahtunut kansainvälisillä merialueilla. Jo puoli vuotta hyökkäyssodan alkamisesta Saksan ja Venäjän välinen NordStream-kaasuputki räjäytettiin Gotlannin eteläpuolella. Syyllisinä pidettiin ensi alkuun ukrainalaisia (lähde), mutta toisenlaisia tulkintojakin on myöhemmin ilmaantunut (lähde). Vastaavasti laivan ankkuri rikkoi Balticconnector-kaasuputken lokakuussa 2023 (lähde). Varjolaivaston laivat ovat kaasuputkien rikkomisen ohella kunnostautuneet useiden kaapelien katkaisussa (lähde; lähde; lähde).

Uskon, että 12. toukokuuta järjestettävässä Itämeri-foorumissa kuullaan kipakkaa keskustelua kaapelien katkeamisen mahdollisista syistä, sekä siitä, onko edessä vielä jotain ikävämpää, kuten järjestetty öljyonnettomuus Suomenlahdella. Foorumin ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät tämän linkin kautta: https://www.centrumbalticum.org/itameri-foorumi

Jukka Rislakki kirjoitti viime vuonna julkaistussa kirjassaan Tiedustelu ja vakoilu seuraavasti: ”Putinin hallinto kokee Mark Galeottin mukaan Venäjän olevan poliittisessa sotatilassa länttä vastaan. Siksi se katsoo tiedustelupalvelujensa voivan toimia sodanajan säännöillä.” (Turun Sanomat, 18.2.2025)

Olen vakuuttunut, että Venäjän tiedustelupalveluiden salaiset operaatiot länttä vastaan jatkuvat, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha. On nimittäin syytä muistaa, että Ukraina on Vladimir Putinille vain välietappi. Hän halua eliminoida Naton Euroopasta, ottaa itäisen Euroopan takaisin etupiiriinsä ja lopulta kääntää Neuvostoliiton Kylmän sodan tappion Venäjälle voitoksi. Ja Putin on valmis lähes mihin tahansa, jollemme ole sotilaallisesti riittävän vahvoja. Jos haluamme välttää sodan, meidän on syytä varautua ja nopeasti. George Washingtonin sanoin: ”Varautuminen sotaan on yksi tehokkaimmista keinoista säilyttää rauha.” (lähde)Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin