Venäjän hyökkäys Ukrainaan - vaikutukset kunnissa

Pulloposti 13
Ari Korhonen
Varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut monia suoria ja välillisiä vaikutuksia Suomen kunnissa. Osa vaikutuksista on vielä realisoitumatta, mutta ne voidaan jo tunnistaa.

Taloudelliset vaikutukset nyt ja lähitulevaisuudessa

Taloudelliset vaikutukset alkavat jo näkymään polttoaineen hintojen kohoamisena. Polttoaineen hinnoilla on taas suora seurausvaikutus joukkoliikenteeseen, logistiikkaan, kuljetuspalveluihin, maanrakennukseen, ulkoalueiden kunnossapitoon sekä kaikkiin palveluihin, joissa tarvitaan koneita ja laitteita.

Pakotteiden myötä niin vienti- kuin myös tuontiyritykset kärsivät ja joutuvat hakemaan uusia markkinoita. Ihan selvää ei vielä ole, millä tavoin kumppanuudet paikallisissa sopimuksissa voitaisiin purkaa. Sopimusosapuolena voi olla Suomeen rekisteröityneitä yrityksiä, joiden omistussuhteet saattavat kytkeytyä Venäjään ja joutuminen pakotelistalle johtuu näistä syistä.

Toimijoiden kannattaa joka tapauksessa varmistaa huoltovarmuuden näkökulmasta ainakin polttoaine-, lääke-, elintarvike ja muiden aineiden ja tarvikkeiden saatavuus ja varastot sekä tarkistaa mahdolliset hankintaketjut ja arvioida kriisin merkitystä niihin. On myös syytä huomioida keskeisten toimittajien riippuvuus Venäjän energian- tai sähköntuonnista sekä polttoaineista.

Ukraina on maailman vilja-aitta. Koko maailman vehnän tuotannosta 30 % tulee Ukrainasta ja Venäjältä. Erityisesti Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka ovat riippuvaisia Ukrainasta tuodusta vehnästä. Jos sodan seurauksena syntyy nälänhätä, on pakolaiskriisin laajentuminen paljon suurempaan mittakaavaan ilmeistä.

Jos Ukrainassa jää kylvö tänä keväänä tekemättä, ruokapuola uhkaa vaikeutua ensi vuonna. Myös lannoitteiden saatavuus voi vaikuttaa Suomessa viljelyyn ja rehun puute vaikuttaisi nopeasti lihantuotantoon. Emme vielä pysty vielä täysin ennakoimaan, miten suuresti viljapula vaikuttaa ruoan hintoihin.

Selvää on, että hintojen nousulla on suuri merkitys myös julkiselle taloudelle ja erityisesti kunnille, jotka palveluvelvoitteiden kautta ovat voimakkaasti riippuvaisia tuotteiden hintakehityksestä. Lisäksi yritysverotulojen pienentyminen ja muut mahdolliset verovaikutukset osuvat samanaikaisesti hintojen nousun rinnalla kuntiin.

Palvelutarve kasvaa

Myös palvelutarve kunnissa kasvaa tilapäiseen suojeluun hakeutuneiden myötä siitäkin huolimatta, että Maahanmuuttovirasto vastaa tilapäistä suojelua tarvitsevien palveluista. Esi- ja perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä kiireellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuuluu kunnille. Vielä toistaiseksi on epäselvää, millä tavoin kunnille kompensoidaan tilapäisestä suojelusta johtuva palvelutarpeen kasvu.

Hyvinvointialueuudistuksesta johtuen kunnat eivät voi muuttaa kuntaveroprosenttia ensi vuodelle. Kuntien mahdollisuudet reagoida muuttuneeseen tilanteeseen ovat tavanomaista pienemmät. Lisäksi covid-19 vaikuttaa edelleen tekemiseen ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa esiintyy työvoimapulaa.

Ukrainasta paenneiden maahantulo

Eniten kunnissa tehdään tällä hetkellä työtä Ukrainasta paenneiden parissa. Biometrisellä passilla Suomeen tulleilla on 90 päivän oleskeluoikeus, mutta ei oikeuksia palveluihin kiireellistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta.

EU:n sisäministerit päättivät 3.3. ottaa käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin. Suomessa tilapäistä suojelua annetaan Ukrainan kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka pakenivat Ukrainasta vähän ennen 24.2. eivätkä konfliktin seurauksena voi palata. Suojelupäätös voidaan myöntää myös muille Suomessa jo oleskeleville tai Suomeen saapuneille Ukrainan kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Kolmantena kategoriana suojelu voidaan myöntää Ukrainassa laillisesti (muutenkin kuin pysyvästi) oleskelleille EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa.

Kun henkilö rekisteröityy tilapäiseen suojeluun, siirtyy palveluiden järjestämisvelvoite Maahanmuuttovirastolle (https://migri.fi/ukk-ukraina). Tilapäisestä suojelusta voi saada päätöksen vuodeksi kerrallaan yhteensä enintään kolmeksi vuodeksi. Tilapäiseen suojeluun rekisteröidyt saavat asumispalvelut vastaanottokeskuksista, vastaanottorahan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Lisäksi tilapäisessä suojelussa olevilla on oikeus aloittaa työnteko heti.

Kunnat vastaavat kiireellisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista (esim. hätämajoitus, lastensuojelu, välittömät terveydenhuoltopalvelut), esi- ja perusopetuksen sekä niihin liittyvän koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä sekä varhaiskasvatuksen järjestämisestä olosuhteista riippuen. Erityisesti varhaiskasvatuspalveluiden tarve voi nousta nopeastikin. Ukrainasta paenneet ovat pääsääntöisesti naisia ja lapsia ja työllistymismahdollisuuksia on mm. kausityötä tarvitseville tiloille. Jotta työllistyminen olisi mahdollista, tarvitaan myös varhaiskasvatuspalveluita.

Kunnat hyvin varautuneita

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut myös varautumiskysymykset esiin. Yleisesti ottaen kunnat ovat parantaneet varautumistaan viime vuosina. Viimeistään covid-19 pakotti kaikki kunnat uudistamaan varautumistaan ja häiriötilanteen johtamistaan. Tältä pohjalta kunnat ovat tehneet tarkistuksia myös aseelliseen konfliktiin varautumiseksi. Sotilaallisen voiman käyttö on ollut yhtenä kansallisen riskiarvion uhkamalleista, joten sinänsä uudesta asiasta ei ole kysymys.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan voimme havaita, että kaupunkien valtaaminen on keskeinen osa maan haltuun ottamista. Tämä tulisi huomioida sodanajan varautumisen ulottumisena mahdollisimman hyvin myös siviiliyhteiskunnan varautumiseen. Hybridivaikuttaminen, kyberuhat, kriittinen infrastruktuuri, veden, ruoan, sähkön, lämmön ja lääkintähuollon järjestäminen, alueiden evakuointikyky, väestösuojat, kansalaisten kyky toimia kriiseissä ja muut kaupunkien toimintaan elintärkeästi vaikuttavat asiat on syytä huomioida osana puolustuksen suorituskykyä.

Myös kansalaisten varautuminen tärkeää

Suomalaisten oma varautuminen kriiseihin muodostaa henkisen kriisinkestävyytemme peruspilarin ja keskeisen osan kansallista resilienssiämme. Esimerkiksi pelastuslaitosten sivuilta saa tietoa väestönsuojista ja niihin suojautumisesta (https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen/vaestonsuojelu).

Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineet 72 tuntia -varautumissuositusmallin, jossa kerrotaan millä edellytyksin kotitaloudet voivat selvitä kolmen vuorokauden ajan häiriötilanteessa (https://72tuntia.fi/).

Kyberturvallisuuden parantamiseksi yksi helppo keino on, että jokainen huolehtii siitä, että kaikista tiedostoista on turvallisesti säilytetty ja ajantasainen varmuuskopio.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin