Venäjän-kaupan vientiosaaminen häviämässä pienistä ja keskisuurista yrityksistä

Pulloposti 33
Timur Uzbjakov
Aluevientipäällikkö
Vallox Oy

Opiskeluni aikana Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijoilla oli mahdollisuus syventyä opinnoissaan Itämeren talousalueeseen ja alueen mielenkiintoa lisäsi etenkin Venäjän talouden nopea kasvu. Venäjän markkinat nähtiin opiskelijoiden keskuudessa kiinnostavina ja kaupallisen alan opiskelijoilla oli yleinen käsitys, että venäjän kielen alkeet tai vähintään jokin Venäjään liittyvä kurssi olisi hyvä suorittaa opintojen aikana.

Valmistuimme kurssikavereiden kanssa hieman huonoon aikaan, sillä finanssikriisi oli juuri kurittanut yrityksiä ja rekrytoinnit sekä trainee-ohjelmat olivat jäissä. Työnhaku oli haastavaa, mutta toisaalta joillekin muuttunut tilanne avasi myös mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Venäjän talous sai myös osumaa finanssikriisin seurauksena, mutta selvisi kriisistä nopeammin kuin monet muut maat ja Suomen vienti Venäjälle palautui kohtalaisen nopeasti finanssikriisin jälkeen. Suomen mediassa Venäjän markkinat tuotiin positiivisessa valossa esille ja suomalaisten yritysten onnistumisista Venäjän markkinoilla uutisoitiin paikallislehtiä myöden.

Globaalin finanssikriisin jälkeinen nopea kasvu Venäjän markkinoilla jatkui vuoteen 2014, jolloin Ukrainan kriisi muutti tilanteen täysin. Alkoi aikakausi, joka koetteli etenkin niitä suomalaisia yrityksiä, joille Venäjän markkinat olivat viennin osalta merkittävät. Haasteet johtuivat valuuttakurssimuutoksista, pakotteista, protektionismin aiheuttamasta venäläisen tuotannon lisääntymisestä ja sitä kautta paikallisen kilpailun kasvusta. Suuret kotimaiset yritykset alkoivat tehdä isoja muutoksia suunnitelmissaan ja tunnetut yritykset vetivät toimintojaan pois Venäjältä. Toiset yritykset uivat rohkeasti vastavirtaan ja kasvattivat Venäjällä tuotantoaan, mutta vientikauppaan isku oli kova.

Uutisointi Venäjästä muuttui mediassa Ukrainan kriisin seurauksena negatiiviseksi ja syyttäväksi. Suomalaisten yritysten menestystarinat Venäjällä eivät enää kiinnostaneet. Venäjän valtio teki aluevaltauksellaan itsekkään ratkaisun, jonka suurin takaisku kohdistui nimenomaan Venäjän entistä negatiivisempaan imagoon. Venäjän-kaupan osaajilla oli vaikea paikka, sillä yritysten Venäjän-kauppa laski ja Venäjän vientikaupan osaajille ei ollut enää samanlaista kysyntää kuin ennen. Yritykset tekivät strategisia muutoksia vaikeassa tilanteessa ja kiinnostus Venäjän-kauppaan laski.

Koronakriisin jälkeisenä aikana kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kiristynyt eri maiden tukiessa vientiyrityksiään. Säilyttääkseen kilpailukykynsä Suomen on menestyttävä vientimarkkinoilla myös pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Suomalaisille pk-yrityksille on itänaapurissa isot ja potentiaaliset, vaikkakin haastavat markkinat, jotka pitää hyödyntää. Suomea on pidetty maana, joka osaa toimia Venäjän kanssa niin politiikan kuin taloudenkin kentällä. Suomalaisten yritysten imago on Venäjällä hyvä ja suomalaisiin suhtaudutaan positiivisesti. Suomen suurlähetystön ja Pietarin pääkonsulaatin teettämän selvityksen mukaan suomalaisiin tuotteisiin liittyy etenkin korkean laadun mielikuva. Suomalainen laatuimago ja sen tuomat mahdollisuudet tulisi hyödyntää paremmin.

Proof Advisoryn ja Kauppakamarin yhteistyönä toteuttamassa Kaupallistamisen tila 2020 -selvityksessä vahvistui käsitys siitä, että keskisuurille yrityksille ei kerry riittävästi osaamista ilman altistumista kansainvälisille vaikutteille ja kulttuureille. Yritysten pitää kyetä toimimaan kansainvälisillä markkinoilla pitkäjänteisesti sekä reagoimaan nopeasti muutoksiin. Tarvitaan vientikaupan osaajia, jotka luovat verkostot ja toimivat kohdemaassa.

Kävin pitämässä itsenäisyyspäivän alla vierailijaluennon Turun kauppakorkeakoulussa Venäjän kauppaa käsittelevällä kurssilla. Venäjään-liittyvät kurssit eivät valitettavasti enää herätä kotimaisten eikä vaihto-opiskelijoiden keskuudessa kiinnostusta kuten aiemmin. Venäjä ei ole tällä hetkellä opiskelijoiden suosiossa huonon imagonsa takia. Suomen vientikauppa tarvitsee kuitenkin uusia osaajia, jotka lisäävät suomalaisten yritysten myyntiä kansainvälisille markkinoille. Tarvitaanko jatkossa vielä Venäjän-kaupan osaajia? Mielestäni osaajia tarvitaan entistä enemmän. Suomen talous tarvitsee vientikauppaa lisää. Venäjän-kauppa tarvitsee uusia osaajia, jotka ovat kiinnostuneita kohdemaan kielestä ja kulttuurista sekä rohkeasti luovat kontakteja ja verkostoja. Suomalaisten yritysten kannattaa hyödyntää Venäjällä suomalaisuuteen liittyvä positiivinen imago ja vahvistaa sitä kilpailukykyisillä tuotteilla ja palveluilla. Tähän tarvitaan osaajia.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin