Veden vuoro

Pulloposti 35
Hannele Pokka
Kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö

Rannikolla Itämeri on aina läsnä. Liikutpa Perämeren pohjukasta Turkuun, Hangosta Kotkaan tai Helsingistä Tallinnaan, liikutpa merellä tai maalla, tuulessa tai aurinkoisella säällä, meri on ympärilläsi. Tunnemme sen lumon. Suremme sen alennustilaa sinilevälauttoineen, kun uiminen rannassa käy mahdottomaksi. Olemme huolissamme ilmastomuutoksesta, koska se lisää leutojen talvien johdosta ravinnekuormaa veteen.

Vanhan sanonta kuuluu: minkä ihminen on aiheuttanut, sen ihminen voi myös korjata. Tämä pätee myös vesiluonnolle aiheutettuihin vahinkoihin.

Kokemusta tiedämme, että vesiluonto muuttuu hitaasti. Vaikutukset toimista, joihin tänään ryhdymme, näkyvät ehkä vasta vuosikymmenien päästä. Se on vaikeaa meille, nykyihmisille, joille kaiken pitää tapahtua heti tai ainakin neljänneskvartaalin kuluessa.

Varmaa on, että Itämeren suojelua on välttämätöntä tehostaa.  Toimiin on ryhdyttävä välittömästi. On veden vuoro.

Kiitos karmean vuodentakaisen sinileväkesän, toimiin Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi on ryhdytty. Sipilän hallitus hyväksyi suomalaisittain mittavan kolmivuotisen 45 miljoonan euron vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Rinteen hallitus on päättänyt jatkaa sitä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi vahvistetaan alueellisia yhteistyö- ja toimijaverkostoja. Tavoitteena on myös kehittää vesistökunnostuksen toimialaa. Käytännössä pelloille levitetään kipsiä, rakennekalkkia ja kuitulietettä maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi, vesistöjä kunnostetaan, kaupunkivesien hallintaan satsataan, hylkyjä tyhjennetään ja tehtyjen toimien vaikuttavuutta arvioidaan.

Kipsiä levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille. Rakennekalkin ja kuitulietteen käyttöä maatalouden vesiensuojelukeinona selvitetään. Kaikkiaan tähän käytetään 25 miljoonaa euroa rahaa, joten kysymys ei ole pienestä kokeiluhankkeesta vaan laajamittaisesta toiminnasta. Kipsiä on tutkittu vesiensuojelutarkoituksessa jo yli 10 vuoden ajan. Sen on todettu vähentävän pelloilta tulevan fosforikuormituksen puoleen. Rakennekalkki sitoo fosforia pellolle ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvä kuituliete puolestaan parantaa maan rakennetta.

Vesistökunnostushankkeisiin voidaan hakea vuosittain valtionavustusta ELY- keskuksilta. Ympäristöministeriössä näemmekin roolimme mahdollistajana. Käytännön toimijat löytyvät vesistöjen varsilta kentältä. Paikallisella työllä lähivesien kunnostamiseksi on saatu hyviä tuloksia ja tähän tehostamisohjelma tarjoaa merkittäviä lisäresursseja. Luottamukseen ja paikallistietämykseen perustuva yhteistyö on pitkäjänteisen vesiensuojelutyön perusta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa satsataan myös kaupunkivesien hallintaan. Jäte-, hule- ja kuivatusvesien asianmukainen keruu, käsittely ja ympäristöön johtaminen ovat tärkeitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Päästöjä voidaan rajoittaa tai estää joko kustannustehokkaan käsittelyn kautta tai ennaltaehkäisevästi.

Ohjelman tavoitteena on myös tyhjentää öljyt 1 - 2 hylystä ja vähentää näin meriympäristön pilaantumisriskiä. Lisäksi varmistetaan, että vastuuviranomaisilla ja muilla toimijoilla on tarvittava osaaminen hylkyjen tyhjentämisessä. Vuoden 2019 aikana etsitään sopivat hylyt ja laaditaan toimintasuunnitelma hylkyjen tyhjentämiselle.

Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, joissa osassa on joko polttoaineena tai lastina öljyä. Näistä parinkymmenen arvioidaan olevan korkea riski meriympäristölle. Hylyt muodostavat ympäristöuhan niissä olevan öljyn ja haitallisten aineiden vuoksi. Lisäksi ne voivat aiheuttaa haittoja liikenteelle, ympäristön viihtyisyydelle ja jätehuollolle.

Tarvitsemme myös tutkimustietoa, joka auttaa kohdentamaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä kustannustehokkaasti. Tästä tehtävästä vastaa Suomen ympäristökeskus.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa töitä riittääkin tekijöille eri puolilla maata. Mutta tarvitaanko aina myrkyllinen leväkesä tai muu onnettomuus ennen kuin toimiin ryhdytään?

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin