Vastine: Eurooppa-keskustelua tarvitaan

Vastine Pullopostiin 8/2018
Sampsa Saralehto
Dosentti

Anders Blom kirjoitti Pullopostissa 8.2.2018, että tarvitaan keskustelua Euroopasta ja Suomen EU-politiikasta. Hänen mukaansa Suomesta puuttuu sopiva foorumi ja nyt sellaista suunnitellaan Turkuun. Suunnitelman takana ovat eri turkulaiset tahot. Mallia otettaisiin Ruotsista.

Ehdotus keskustelusta on hyvä ja sitä kannattaa jatkaa. Keskustelun muotoa ja mallia kannattaa harkita tarkoin.  Tarvitaanko monen päivän pönöttävää konferenssia keskusteluun? Nykymaailmassa kenelläkään ei ole aikaa istua kuuntelemassa puheenvuoroja. Kansalaisyhteiskunnassa on otettava käyttöön modernit mallit ja yhdistettävä niitä nopeahkoihin istuntoihin.

EU-mailla ei ole kuin yksi ongelma: kansalaiset eivät ole samaa mieltä siitä mitä Brysselissä tehdään. Tämä tuli selvästi ilmi UK:n äänestyksessä EU-jäsenyydestä. Kummalliseksi tilanteen UK:ssa tekee, että väärän informaation levittäjistä tehdään vielä ministereitä.

Ongelma on olemassa ja siihen on vastattava. Se on Brysselin organisaatioiden ongelma, mutta se on myös Suomen ongelma. Mitä meillä puhutaan ja onko meillä kunnollisia tavoitteita: olemmeko päättämässä vai istummeko nurkassa, kun muut päättävät meidän puolesta. EU on kokonaisuus ja sellaisena se on nähtävä.

Jokin aika sitten Kauppalehdessä oli EU:n tilintarkastustuomioistuimen uuden suomalaisen jäsenen Takkulan haastattelu: hän haluaisi Suomen markan takaisin. Ero eurosta parantaisi kilpailukykyä. Edustaako hän itseään vai Sipilän hallitusta? Onko devalvaatiopolitiikka näin syvällä Suomessa?

Sipilän hallitusta sitoo tiukka hallitusohjelma, josta keskusta ja siniset pitävät kiinni kynsin hampain. Siniset suorastaan riemuitsevat, ettei saa yhtään liikkua ohjelmasta. Tästä seuraa, että mitään suuria visioita ei ole juuri odotettavissa, koska valmistautuminen seuraaviin vuoden 2019 vaaleihin on alkamassa. Jopa tästä syystä on korkea aika saada aikaan keskustelua.

Ulkopoliittinen instituutti tekee kelvollista tutkimusta, mutta kuka jaksaa lukea pitkiä teoksia. Kunnolliset lyhyet ja suomenkieliset muistiot olisivat paikallaan. Tutkimusta olisi, mutta mitä hyötyä on hyllyihin pölyttyvistä selvityksistä, ne on saatava kansan luettavaksi.

Jos Turku haluaa saada mainetta ja kunniaa, on keksittävä jotakin parempaa kuin pelkkä konferenssi. Tietysti, jos tavoite on vain saada julkisuutta, pelkkä pönötyskin riittää. En usko, että se voi olla tavoite. Vanha traditio Turussa on kuitenkin isänmaan asioiden edistäminen.

Ensimmäisenä vaiheena, jos asia on tärkeä, voitaisiin hankkia avoimesti ja palkkiota vastaan kunnollisia, lyhyitä taustapapereita, miltä maailma näyttää, mihin suuntaan EU on menossa ja mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle. Tähän pitäisi liittyä työistuntoja teemasta ja tulkinnoista.

Toisena vaiheena on uusien visioiden ja ohjelmien laatiminen siitä, miten maamme sopeutuu muutokseen ja ottaa oman asemansa. Näitä tuloksia voidaan käsitellä laajassa foorumissa. Kaiken taustalla pitää olla harkittuja muistioita ja keskusteltuja visioita.

On ajan ja rahan hukkaan heittämistä kutsua erilaisia alustajia puhumaan teemasta ilman, että tiedetään, mikä on tavoite ja mitä voidaan saada aikaan. Puhujia on helppo saada, mutta mitä he sanovat on jo toinen juttu.

Turulla on tässä tilaisuus. Pönötystä on vältettävä ja on saatava parhaat voimat mukaan tekemään kotiläksyjä. ”Eurooppa Akatemia” voitaisiin herättää henkiin ja saada keskustelu viriämään.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin