Varsinais-Suomi - Itämeren alueen yhteistyö voimavarana alueen kehittämisessä

Pulloposti 7
Tarja Nuotio
Aluekehitysjohtaja
Varsinais-Suomen liitto

Tällä vuosikymmenellä 800 vuotta täyttävän Varsinais-Suomen keskuskaupungin Turun historia kytkeytyy pitkälti Itämereen ja sen rooli kaupungin synnyssä ja alueen kehittymisessä on olennainen.  Itämeren vahva vaikutus alueemme toimintaan näkyy edelleen niin elinkeinoelämässä kuin muualla yhteiskunnassa ja erityisesti erilaisissa yhteistyömuodoissa. 

LightsOn! -hanke herätti historiallisia nähtävyyksiä eloon tapahtumien, opastaulujen, valotaideteosten sekä modernin teknologian (mobiilisovellus) avulla. Kuva: Elias Lehtinen.

Itämeren alueella toimii kymmenittäin, ellei sadoittain, erilaisia virallisia ja epävirallisia yhteistyöelimiä ja niissä on mukana tuhansittain organisaatioita. Näillä kaikilla on omat tavoitteensa ja toimintamallinsa, mutta yhteisenä nimittäjänä on Itämeri, sen haasteet ja mahdollisuudet. 

Varsinais-Suomen liitto on jäsenenä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitossa (CPMR, Committee of the Peripheral Maritime Regions, www.cpmr.org). Tähän organisaatioon kuuluu yli 150 aluejäsentä 24 eri maasta ja sitä on yleisesti luonnehdittu yhdeksi vaikutusvaltaisimmista ja tunnustetuimista edunvalvonta- ja think tank-organisaatioista Euroopan tasolla erityisesti liittyen EU:n komissioon ja parlamenttiin ja niiden päätöksentekoon. Sen toiminnan ja edunvalvonnan keskiössä ovat kaikki merellisiin alueisiin liittyvät kysymykset kuten sininen kasvu, saavutettavuus, merien tila, ilmastokysymykset, kalastusasiat jne.

Varsinaisen katto-organisaation alla toimii useita eri maantieteellisiä alakomissioita, joista meille keskeisin on v. 1996 perustettu Itämerikomissio (Baltic Sea Commission, BSC). Konkreettinen toiminta Itämerikomissiossa kulminoituu pääasiassa kolmen eri teeman ja työryhmän alle, meriasioihin sekä energia- ja saavutettavuuskysymyksiin. Itämerikomission työhön vahvasti vaikuttava EU:n Itämeristrategia ohjaa osaltaan myös tämän yhteistyöelimen toimintaa. Itämerikomission jäseninä on alueita, Suomessa maakunnan liittoja, eri Itämeren osista. Aktiivisimmat toimijat ovat tällä hetkellä Ruotsi, Suomi, Saksa ja Puola.

MASAPO -hankkeessa suoritettu sisätiloissa oleva meripelastusharjoitus.

Samoin kuin itse pääorganisaatiossa, toiminnan ja päätöksenteon ytimessä ovat alueilla vaikuttavat, vaaleilla valitut johtavat luottamushenkilöt, joiden työtä me virkamiehet tuemme. Luottamushenkilöjohtoisuus mahdollistaa poliitikkojen osallisuuden ja ennen kaikkea sitoutumisen valmisteltaviin asioihin. Myös vaikuttaminen kansallisten parlamenttien lainsäädäntötyöhön CPMR:n ja Itämerikomission painopistealueissa on yksi keskeinen tavoite.  Yhteistyön ja joukkovoiman kautta olemme konkreettisesti pystyneet vaikuttamaan mm. komission säädösvalmisteluun.

Kuuluminen johonkin järjestöön tai organisaatioon ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että toiminta on vaikuttavaa ja aluetta hyödyntävää. Siihen tarvitaan aina aitoa sitoutumista ja omaa aktiivisuutta ja aloitteellisuutta. Maksettujen jäsenmaksujen vastineeksi tulee aktiivisesti osallistua toimintaan ja tuoda omia tavoitteitaan pohdittavaksi yhteiseen pöytään. Äänettömän ja passiivisen jäsenen roolia ei kenenkään kannata ottaa. Kuuluminen johonkin organisaatioon vain ”muodon vuoksi” ei palvele ketään ja on yhteisten resurssien hukkaan heittämistä.

CBeWEB -hanke kannusti nuoria yrittäjyyteen. Kuvassa hankkeen osallistamia nuoria messuilla. He ovat kehittäneet käsilaukun päälle tulevan sadesuojan. Kuva: Riina Nurmsaar.

Varsinais-Suomen liiton hallinnoima EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma Central Baltic Interreg eli Keskisen Itämeren yhteistyöohjelma tuo merkittävästi resursseja keskisen Itämeren alueiden väliseen yhteistyöhön. Ohjelmakautena 2014-2020 jaossa on ollut n. 120 miljoonaa euroa erilaisiin yhteistyöhankkeisiin, yhtenä keskeisenä teemana on ollut juuri Itämeri. Hankkeet eivät ole rajoittuneet vain meren tilan parantamiseen vaan myös esim.  liikkumisen sujuvoittamiseen, satamien kehittämiseen ja yhteisten koulutusohjelmien luomiseen. Näiden hankkeiden kautta ovat alueen toimijat löytäneet itsensä kannalta hyviä kv-yhteistyökumppaneita ja rahoitusohjelmien välillä byrokraattisiltakin kuulostavat tavoitteet näkyvät paikallistasolla konkreettisina yksilöön tai yhteisöön kohdistuvina toimenpiteinä ja alueen elinvoimaa parantavina toimina.   

LetUsBeActive! -hanke kehitti rajat ylittävää yhteistyötä tarjoamalla senioreille toimintaa vertaistukiverkostojen avulla. Kuva: Karolina Mackiewicz.

Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan onkin oivallisesti kiteytetty alueemme asema yhteistyön porttina Itämerelle ja edelleen Eurooppaan. Alueen toimijoiden kannalta keskeiset yhteistyökumppanit ja -verkostot löytyvät juuri Itämeren alueelta – Ruotsista, Virosta, Saksasta. Yhteistyön näkyväksi tekeminen ja aktiivinen mukanaolo verkostoissa tuo aitoa lisäarvoa koko maakunnalle, sen kunnille ja muille organisaatioille. Kaiken lisäksi alueiden välinen yhteistyö on antoisaa ja välillä hauskaakin. Antiikin roomalaisen ajattelija Horatiuksen sanoin: ”Pisteet kerää kokonaan se, joka sekoittaa yhteen hyödyn ja huvin.”

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin