Valmet Automotiven tie onnistuneeseen rekrytointiin

Pulloposti 3
Mikael Mäki
Viestintäpäällikkö
Valmet Automotive

Valmet Automotiven rekrytointikampanjat ovat viime vuosina nousseet toistuvasti uutisotsikoihin. Huomiota ovat herättäneet niin rekrytointien laajuus kuin hyvät tulokset. Onko Valmet Automotivella tietoa ja taitoa, josta työvoimapulan vaivaama Suomi voisi ottaa opiksi?

Autoteollisuuden sopimusvalmistaja Valmet Automotive on kasvanut Suomessa huimaavaa vauhtia. Kun vuoden 2014 alussa autotehtaalla työskenteli 850 henkilöä, vuonna 2017 määrä ylitti jo 4000. Yrityksen henkilömäärä kasvoikin vuosina 2017-2018 nopeammin kuin missään suomalaisessa yrityksessä sotien jälkeisenä aikana.

Valmet Automotive operoi Suomen ainoaa autotehdasta alle 16000 asukkaan Uudessakaupungissa. Tehtaasta on kasvanut Suomen suurin tehdas 4500 työntekijällä. Lähialueen rekrytointipotentiaali ei ole vuosiin vastannut tarvettamme. Lisäksi olemme keskittäneet rekrytointimme Suomeen, joten emme saa valmiita autonrakentajia. Miten siis valtavat rekrytoinnit ovat voineet onnistua?

Ensinnäkin, Valmet Automotive on matalan kynnyksen työllistäjä. Emme edellytä autonrakentajiltamme mitään tiettyä koulutusta tai työhistoriaa – asenne ratkaisee, ja koulutuksesta huolehdimme itse. Työllistämme ennakkoluulottomasti henkilöitä erilaisilla taustoilla, myös ryhmistä, joiden työllistyminen on usein haasteellista, kuten nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia.

Toiseksi, olemme brändänneet rekrytointimme ja käytämme monia kanavia työnhakijoiden kohtaamiseen. Autotehtaan Sankarit -brändiä hyödyntäen olemme avanneet rekrytointiin keskittyvän netti- ja somesivuston. Verkko- ja radiomainontaa on käytetty runsaasti. Ennen kaikkia panostamme henkilökohtaisiin tapaamisiin. Osallistumme jatkuvasti erilaisiin tapahtumiin, järjestämme rekrytointitilaisuuksia autotehtaalla, ja teimme kaksi suurta huomiota saanutta Suomi-kiertuetta showrekalla rekrytointien kannalta potentiaalisiin kaupunkeihin eri puolilla Suomea.

Panostamme näkyvyyteen medioissa niin rekrytoinneissa kuin yleensä yrityksen toiminnassa. Näkyvyys korreloi suoraan hakemusten määrään. Niinpä esimerkiksi autotehtaan työntekijöistä kertova Ylen dokumenttisarja Tehtaan Sankarit – Onnea etsimässä on välittömästi näkynyt hakijamäärien kasvuna.

Lounaisrannikon positiivinen rakennemuutos näkyy Suomessa vahvimmin juuri Uudessakaupungissa, jossa myös tilanteen haasteet näkyvät selkeimmin. Yhteiskunta osallistuu monella tapaa tilanteisiin, joissa alue menettää nopeasti työpaikkoja. Sen sijaan tilanteissa, joissa alue saa nopeasti työpaikkoja, yhteiskuntamme ei näe itsellään roolia. Kuitenkin molemmissa tapauksissa alue kohtaa merkittäviä haasteita infrastruktuurilleen ja toiminnoilleen.

Toisaalta ratkaisut, joilla tuetaan maan sisäistä työperäistä muuttoliikettä, antavat odottaa itseään. Esimerkiksi Salosta olisi löytynyt autotehtaalle erinomaista työvoimaa matkapuhelintuotannon alasajon jälkeen, mutta kaupunkien välimatka on liikaa päivittäiseen liikkumiseen, ja kun asuntojen myynti oli Salossa pitkään vaikeaa, oli muuttaminenkin vain harvoin mahdollista.

Valmet Automotive on osoittanut, kuinka nopeasti positiivinen rakennemuutos voi tapahtua rekrytoimalla vuonna 2017 yli 2000 henkilöä. Koska yhteiskunnalla ei ollut tilanteeseen valmiita toimintamalleja, ei aikataulu mahdollistanut niiden kehittämistä.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että työvoimapula on kestoilmiö Suomessa, ainakin tietyillä aloilla ja alueilla. Siksi olisi tärkeää miettiä valtakunnan tasolla nyt niitä toimenpiteitä, joilla ihmisten työperäistä muuttoa voidaan edistää – niin siellä mistä lähdetään kuin siellä minne siirrytään. Tarvitaan pilottiprojekteja, innovatiivisuutta, valmiutta kokeilla uusia tapoja ja asioita. Näiden avulla Valmet Automotive on tavoitteissaan onnistunut. Entä Suomi?

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin