Valko-Venäjä – vastuullinen naapuri ja luotettava kumppani

Pulloposti 35
Alexander Ostrovsky
Valko-Venäjän suurlähettiläs

Valko-Venäjä on olennainen osa Itämeren aluetta ja se kehittää aktiivisesti yhteistyötä muiden alueen maiden kanssa eri aloilla. Yksi tärkeimmistä aloista on ekologia.

Valko-Venäjän alueella on 20 000 jokea, jotka ovat kokonaispituudeltaan noin 90 000 kilometriä. Ottaen huomioon, että ne kuljettavat suurta osaa makeasta vedestä Itämereen maamme osallistuu aktiivisesti alueen eurooppalaiseen kehitysstrategiaan.

Esimerkiksi Valko-Venäjän ja Suomen Itämeren alueen yhteistyö kehittyy dynaamisesti. Ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset ovat kahdenvälisen asialistan yksi keskeisistä kohdista. Lisäksi valtiot tekevät yhteistyötä kansainvälisten ympäristöhankkeiden puitteissa, joihin Suomi osallistuu (Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus – NDEP, Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio – HELCOM, Itämeren kaupunkien liiton ympäristön suojelukomissio jne.).

On merkille pantavaa, että Suomen ympäristöjärjestöt ovat Valko-Venäjän alueella monien kansainvälisten hankkeiden toteuttamisessa johtavina kumppaneina. Tärkeimmät kumppanit ovat John Nurmisen Säätiö ja konsultointiyritys Pöyry.

Tärkeimmät Suomen taloudellisella tuella sekä EU:n hankkeiden ja säätiöiden avulla toteutetut hankkeet Valko-Venäjällä ovat:

1. PURE – rehevöitymisen vähentämisen hanke, jonka määrärahat ovat 414 000 euroa.

2. PRESTO (Project on Reduction of the Eutrophication of the Baltic Sea Today) – Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hanke, ennakoitu kansainvälinen tekninen apu on 2,83 miljoonaa euroa, Suomen rahoitusosuus on 805 000 euroa.

3. Alueen ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen arviointi ja ensisijaisten investointihankkeiden eritteleminen (rahoitus on 250 000 euroa).

Valko-Venäjällä on hyvät kauppa- ja taloussuhteet Itämeren alueen valtioiden kanssa. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti siihen, kuinka laajalti Valko-Venäjä käyttää Itämeren satamainfrastruktuuria. Esimerkiksi Ventspilsin satama (Latvia) on yksi suurimmista kaliumlannoitteiden jälleenlaivausterminaaleista maailmassa, ja se harjoittaa 60 prosenttisesti Valko-Venäjän kaliumlannoitteiden vientiä. Valko-Venäjä on Klaipedan sataman (Liettua) tärkein rahtikumppani. Tässä rahti Valko-Venäjältä muodostaa 35 prosenttia.

Valko-Venäjän ja Suomen kauppa-, talous- ja investointiyhteistyö on korkealla tasolla. Esimerkkeinä menestyksellisistä yhteistyöhankkeista ovat Olvin ja JSC Lidskoe pivon yhteistyö, nimittäin tämä suomalaisyritys hankki JSC Lidskoe pivon määräysvaltaan oikeuttavan omistusosuuden ja saavutti johtavan aseman Valko-Venäjän markkinoilla; Kesko rakensi Valko-Venäjälle rakentamisen ja talotekniikan kauppakeskukset OMA; Ingman Jäätelöt nykyaikaisti Gomelin jäätelötehtaan; Minskin leipomisopistossa suomalaisyritys Leipurin osallistui innovaatiokeskuksen luomiseen.

Yhteistyössä on paljon kehittämisen varaa Itämeren valtioiden neuvoston puitteissa. Vuonna 2009 Valko-Venäjälle myönnettiin tarkkailijan asema tässä järjestössä. Maamme osallistuu aktiivisesti järjestön hankkeisiin ja mekanismeihin, mm. Itämeren energiayhteistyöhön ja Itämeren alueen yhteistyöjärjestöön.

Valko-Venäjä osallistuu merkittävästi alueen turvallisuuden ylläpitämiseen. Maa ehdotti useita kansainvälisesti tunnustettuja laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumisen aloitteita. Pehmeä turvallisuusulottuvuuden näkökulmasta Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön arvion mukaan Valko-Venäjä edistää osaltaan alueen vakautta.

Historia ja kulttuuri sitovat Itämeren alueen kansoja ja valtioita, ja niiden tulevaisuus on myös hyvin tiiviisti sidoksissa yhteistyön vahvistamiseen ja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen. Valko-Venäjä pyrkii säilyttämään ja lisäämään yhteisiä saavutuksia sekä toimimaan vastuullisena naapurina ja luotettavana kumppanina muille Itämeren valtioille.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin