Uutta tuulta purjeisiin – Suomi ja Ruotsi kriisinjälkeisessä maailmassa

Pulloposti 31
Christian Weckman
Maajohtaja
Business Sweden

On kesä ja vaikka matkaa on jäljellä moni hengittää jo rauhallisemmin. Pandemia on vaikuttanut yrityksiin ja markkinoihin maailmanlaajuisesti. Tämä koettelee erityisesti viennistä ja investoinneista riippuvaisia maita kuten Suomea ja Ruotsia. Ennen nykyistäkin kriisiä Suomi oli pitkään sinnitellyt ylös edellisestä kriisistä, joskin etumatkaa Ruotsiin oli vielä kurottavana. Lisäksi lahden kummallakin puolella ajatuksissa on moni muukin kysymys: työvoiman riittävyys, automaation ja keinoälyn muutospotentiaali, orastava 5G-maailma sekä tärkeimpänä kestävä kehitys. Jokainen näistä on uhka ja mahdollisuus – tuttu ja turvallinen murenee alta, mutta antaa sijaa uusille innovaatioille ja uusille menestystarinoille.

Kulunut kevät loi paljon keskustelua ja tarjosi eri mielikuvia maidemme välisistä eroista, osa hyvässä maaotteluhengessä ja osa ei. Loppujen lopuksi kummallekin maallemme tekisi hyvää, että toisella menee hyvin. Ruotsi on ollut kärjessä eniten ulkomaisia investointeja ja etabloitumisia Suomeen tehneiden maiden kohdalla useiden edellisvuosien ajan. Suomi ja suomalaisyritykset ovat vastavuoroin kunnostautuneet tässä niin ikään Ruotsissa.

*

Suomen ja Ruotsin yhteiskunnat olivat jo ennestään korkealla tietoteknisellä tasolla, silti teimme monessa asiassa suuren digiloikan. Tai tarkemmin sanottuna, jo saatavilla olleet digitaaliset työkalumme arkipäiväistyivät. Siirryimme joukoittain fyysisistä kosketuspisteistä digitaalisiin. Ruoka ja ostokset verkosta lähimpään automaattiin tai suoraan ovelle. Maksut applikaatioiden kautta. Ja sitten verkkolähetyskonserttia katsomaan. Nämä tottumukset jatkuvat, eli tulevaisuus rakentuu tämän jo luodun loikan pohjalle ja kattaa aiempaa suuremman osan väestöstä.

Yritysten taas tulee viimeistään nyt oppia tapahtuneesta, ja muokata strategiaansa niin että voivat menestyä sitä mukaan, kun elpyminen etenee. Talouden tilanne vakiintunee, vaikka markkinoiden jälleen avaaminen ei tarkoita riskin katoamista. Vahvat toimijat käyttävät vääjäämättä tilaisuutta vahvistaakseen markkina-asemaansa yritysostoilla, ja strategiset liittoutumat saattavat muuttaa joidenkin alojen luonnetta. Tällaista teollista yhteistyötä on jo ennestään ollut suomalais- ja ruotsalaisyritysten välillä, ja elinkeinoelämämme samankaltaiset painopisteet tarjoavat saman potentiaalin useilla aloilla.

*

Rajat aukeavat aikanaan, kun olosuhteet sen sallivat. Sitä odotellessa paikalla seisominen ei ole vaihtoehto, ei niin sanotusti kannata jäädä tuleen makaamaan. Luottamuksen palauttaminen vie aikaa, mutta ensin pitää löytää itseluottamus. Liikematkustaminen ei ennenkään ollut ehto keskustelun aloittamiseen. Pääasia että löytyy tahtoa ja edellytyksiä ottaa ensimmäinen askel. Tällainen ”diskuteeraaminen” kannattaa aloittaa jo nyt. Riippumatta missä olemme viettäneet viime kuukaudet, hiljaiselossa tai tohinan ympäröimänä, on helppo unohtaa, että sama on ollut tilanne naapurimaassammekin.

Nyt tarvitaan siis pelinavaus – uutta tuulta purjeisiin!

Digitaalisten työkalujen ja ratkaisujen kautta löytyy uusia tapoja kehittää läsnäoloa kansainvälisillä markkinoilla. Skenaariosuunnitelmat päivittyvät. Liiketoiminnan ekosysteemit ja monien toimialojen kilpailutilanne muuttuvat ja kun ovet nyt avautuvat uudelleen, ne eivät palaa takaisin sellaisena kuin aiemmin. Toipukaamme siis yhdessä tästä koettelemuksesta, pidetään terveys ja turvallisuus edelleen etusijalla ja purjehtikaamme yhdessä kohti uutta kriisinjälkeistä maailmaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin