Uusi vuosi ja Itämeren alueen uudet mahdollisuudet

Pulloposti nro 1
Jyrki Katainen
pääministeri
Valtioneuvoston kanslia

Itämeri on historian saatossa tarjonnut Suomelle yhteydet lähialueille ja muuallekin Eurooppaan. Yhä tänään se on Suomen ulkomaankaupan tärkein kulkuväylä, ja suomalaisille tietysti paljon muutakin. Se on virkistyksen lähde ja olennainen osa Suomen identiteettiä. Itämeri on ainoa meremme ja velvollisuutemme on pitää siitä huolta.

Yhteistyö Itämeren alueella on Suomelle korvaamattoman tärkeää, ja Suomen tulee olla aktiivinen Itämeren alueella toimivissa yhteistyöjärjestöissä ja -verkostoissa. Erityisesti Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), Itämeren suojelukomissio (HELCOM), EU:n Itämeristrategia ja Pohjoinen ulottuvuus ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Yhteisten ongelmien ratkaiseminen – kuin myös yhteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen – onnistuu parhaiten kaikkien Itämeren alueen maiden yhteistyöllä.

Suomi toimii parhaillaan Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuuskautemme painopisteitä ovat meripolitiikka, kansalaisturvallisuus sekä Itämeren asukkaiden välinen vuorovaikutus. Suomen puheenjohtajuuskauden huipentuma on Turussa kesäkuussa järjestettävä Itämeren valtioiden neuvoston huippukokous ja sen ympärillä järjestettävät muut Itämeri-tapahtumat. Turussa jo pitkään tehty työ Itämeren alueen yhteistyön kehittämiseksi on luonut vahvan pohjan mielenkiintoiselle tapahtumien sarjalle ja Itämeripäivät kokoavatkin yhteen satoja Itämeren alueen vaikuttajia ja asiantuntijoita. Itämeripäivistä saattaa muodostua tähän mennessä suurin Itämeri-teemaan keskittyvä tapahtuma Suomessa.

Turussa järjestetään samaan aikaan myös EU:n Itämeren alueen strategian vuosikokous ja Itämeren alueen talousvaikuttajien kokous, Baltic Development Forum. Lisäksi järjestetään Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi, seitsemäs kansallinen Itämeri-foorumi sekä lukuisia muita meri-, elinkeino- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia.

Itämeren alue on erottautunut monin positiivisin tavoin muista Euroopan unionin alueista. Lähialueemme vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea koulutustaso, suhteellisen hyvin toimiva julkinen sektori, innovaatiotoiminnan kehittyneisyys ja yleisesti ottaen vakaat olot. Alueella on myös jo verrattain pitkät perinteet yhteistyöstä: tunnemme toisemme ja toistemme toimintatavat.

Itämeren alueen kilpailukyvyn voimistamiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota, jotta kehitys olisi myönteistä jatkossakin, ja Itämeren alueen asema kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edelläkävijänä Euroopassa voisi vahvistua. Talouskriisi on vaikeuttanut kehitystä kaikkialla, myös Itämeren alueella, mutta edellytykset parempaan ovat olemassa ja katse on nyt suunnattava eteenpäin.

Itämeren alue on etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille luonnollinen kasvualusta ja kansainvälistymisen ensietappi. Suomen hyvinvoinnin turvaamisessa Itämeren alueella on suurempi merkitys kuin välttämättä tiedostammekaan. Lähes puolet ulkomaankaupastamme tapahtuu Itämeren valtioiden kanssa. Noin 70 % Suomeen tulevista sijoituksista on lähtöisin Itämeren alueelta, ja vastaavasti noin 40 % suomalaisista suorista investoinneista ulkomaille suuntautuu Itämeren alueelle.

Yksi tärkeimmistä edistysaskeleista Itämeren alueen yhteistyössä otettiin, kun Euroopan unionissa päätettiin 2009 Itämeren alueen strategian käyttöönottamisesta. Kyseessä oli ensimmäinen EU:ssa hyväksytty makroalueellinen strategia, jonka ideana on tiivistää koordinaatiota ja yhteistyötä. Suomi on ollut strategian aktiivinen toimeenpanija. Voimat yhdistämällä olemme saaneet aikaan parempia tuloksia.

Euroopan unionin Itämeren alueen strategia on viimeisten vuosien aikana läpikäynyt uudistamisprosessin, jonka tuloksena sille on määritelty kolme päämäärää. Ensimmäinen on meren pelastaminen; toinen alueen yhdistäminen ja kolmas hyvinvoinnin kasvattaminen. Strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma paneutuvat kattavasti alueen maiden yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien työstämiseen.

Meren pelastaminen on tavoite, jolle ei ole vaihtoehtoa. Strategia tähtää siihen, että HELCOM:in tavoite meren hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta vuoteen 2021 mennessä toteutuu. Se on tehtävissä, mikäli alueen maat yhteistyössä pitävät huolta, että merta rasittaviin ongelmiin, kuten rehevöitymiseen ja lisääntyvän alusliikenteen mukanaan tuomiin riskeihin, puututaan määrätietoisesti.

Meren pelastaminen on itseisarvoisen tärkeää, mutta samalla alueen maille ja yrityksille tarjoutuu tilaisuus toimia edelläkävijöinä – kehittää uusia ratkaisuja, tuotteita ja teknologioita meren puhdistamiseksi. Näitä puhtaan teknologian ratkaisuja on mahdollista hyödyntää myös muualla, esimerkiksi Arktisella alueella.

Itämeren alueen liikenne- ja energiaverkot kaipaavat edelleen kehittämistä. Niiden vaikutus kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen on huomattava. Alueen sisäistä yhteyttä lisäämällä ja alueen kytkeytymistä ulkopuolisiin verkkoihin edistämällä on mahdollista parantaa alueen yritysten mahdollisuuksia operoida laajennetuilla kotimarkkinoilla. Samalla Itämeren alue profiloituu kiinnostavampana yhtenäisenä markkina-alueena.

Hyvinvoinnin kasvattamiseen tähtääviin toimiin kuuluu Itämeri-strategiassa muun muassa alueen sisäisten markkinoiden toimivuuden parantaminen. Tämä on tavoite, jota voidaan viedä eteenpäin samalla, kun EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yritetään parantaa.

Itämeristrategia on tehty alueen ihmisiä varten. On tärkeää, että jokaisella alueen asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua strategian toimeenpanoon. Tiedon jakaminen, uusien yhteistyöverkostojen luominen ja kynnysten poistaminen osallistumisen tieltä ovat tärkeitä tehtäviä. Itämeristrategian tunnettavuuden lisääminen, jota Centrum Balticum Suomessa tekee, on hyödyllistä. Suomelle Itämeri on kotimeri, ja sen mukaisesti sitä pitää myös vaalia. 

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Palaa otsikoihin