Uudet ideat ilmasto- ja luontotyössä kaipaavat rohkeutta

Pulloposti 78
Kalervo Kummola
Pormestari
Tampereen kaupunki

Nollakuitu on selluteollisuuden sivutuote, joka sisältää muun muassa puuperäistä kuitua ja täyteaineita. Nollakuitu usein nähdään jätteenä, mutta sillä on myös hyötykäyttöä. Meidän tulee ajatella innovatiivisesti, laatikon ulkopuolelta, sekä hyödyntää uusia avauksia ja uudenlaista tapaa tehdä. Nollakuidulla voitaisiin esimerkiksi hillitä peltojen fosforipäästöjä, ennen kuin ne pääsevät vesistöihin saakka. Tätä on kokeiltu onnistuneesti.

Olen usein pohtinut, miksi emme herkemmin kokeile uusia tapoja tehdä myös laajemmassa mittakaavassa. Onko kyse byrokratian rattaiden hitaudesta, vai puuttuuko meiltä rohkeutta ottaa käyttöön uusia keinoja? Kaupungit ovat alustoja, joissa voimme kokeilla ketterästi erilaisia ratkaisumalleja, jotka on mahdollista skaalata koskettamaan myös laajempia kokonaisuuksia.

Tampere kestävän kehityksen edelläkävijänä

Tampereella tehdään toimia vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen puolesta, yksi esimerkki tästä on hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2030. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta kattaa kaupungin ilmastopäästöt sekä toimenpiteet ja tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Tiekartassa on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet merkittävimpien maankäyttövaikutusten pienentämiseksi kaupungin rajojen sisällä ja ulkopuolella. Tampereen LUMO-ohjelma puolestaan keskittyy luonnon suojeluun, hoitoon ja monimuotoisuuden vahvistamiseen kaupungin alueella. Ohjelmassa keskitytään erityisesti maankäytön muutoksiin, vieraslajeihin ja saastumiseen.

Meillä on käynnissä seudullinen suurhanke, kun Tampereen Seudun Keskuspuhdistamoa rakennetaan Sulkavuoteen. Tämä on yksi Pirkanmaan historian suurimmista ympäristöinvestoinneista, jonka avulla väestön kasvaessa, kuitenkin Tampereen Pyhäjärven ja sen alapuolisten vesistöjen kuormitus vähenee. Tällä hetkellä esimerkiksi fosforipäästöt ovat 6,4 tonnia vuodessa, ja vuoden 2025 jälkeen päästöt vähenevät 4,0 tonniin. Ympäristöllisten vaikutusten lisäksi Keskuspuhdistamolla on merkittävä vaikutus alueemme talouteen ja työllisyyteen.

Tampereen korkeakoulukenttä, teknologiakeskukset ja startup-yritykset tuottavat runsaasti hienoja avauksia, tulevaisuuden ratkaisumahdollisuuksia yhteisille haasteillemme. Tässä on ilmasto- ja luontotyön yksi tärkeimmistä aspekteista. Nämä ekosysteemit ovat uniikkeja kokonaisuuksia, joiden työlle täytyy antaa tilaa ja varmistaa toimivat alustat. Yrityskenttä tulee osallistaa laajasti. Esimerkiksi Tampereen Energia investoi energiatehokkuusratkaisuihin, kuten hukkalämmön talteenottoon.

Ympäristön hyvinvointi on myös taloudellista hyvinvointia

Meidän tulee ymmärtää, että ympäröivä luontomme mahdollistaa meille myös taloudellista hyvinvointia. Talouden ja luonnon hyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia, vaan osiot samasta kokonaisuudesta. Viheralueet ja urbaani luonto lisäävät kiinteistöjen arvoa, hulevesien hallinta viherkatoilla säästää infrastruktuurin kustannuksissa ja useat luontokohteet ovat vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat matkailijoita. Vihreä ja digitaalinen siirtymä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi kiertotaloudessa ja kestävässä rakentamisessa.

Meidän on vaadittava konkreettisia toimia Itämeren suojeluun, ja huomioitava siinä myös markkinatalouden mahdollisuudet. Teollisuuden on oltava mukana ratkaisussa, ja kaupunkien on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimiaan. Hiilineutraalisuustavoitteet ja luontotyö ovat askel oikeaan suuntaan, mutta ne eivät saa jäädä vain lupauksiksi. Strategioiden on toteuduttava käytännössä, ja asukkaille on annettava aidosti vaikuttamisen mahdollisuuksia. Toimiin ryhtymisessä ei ole aikaa hukattavaksi.

Itämeri ei voi enää odottaa. Meillä on vastuu ja velvollisuus toimia nyt. Toimitaan siis yhdessä, ennen kuin on liian myöhäistä.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin