Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




16.9.2021 9.00

Uudenlaisia uhkia Itämeren alueella

Pulloposti 38
Teija Tiilikainen
Johtaja
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus

EU on toistuvasti kiristänyt Valko-Venäjälle asettamiaan pakotteita maassa viime kesänä järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen. Vaalit todettiin vilpillisiksi ja niiden jälkeen presidentti Lukashenkan hallinto kohdisti oppositioon väkivaltaa ja syyllistyi muihin ihmisoikeusloukkauksiin. Pakotteita kiristettiin, kun Valko-Venäjä kuluvan vuoden toukokuussa pakotti Ryanairin lentokoneen laskeutumaan Minskiin pidättääkseen sen kyydissä olleen oppositiojohtajan.

Keväällä Valko-Venäjä ryhtyi masinoimaan laitonta maahanmuuttoa EU-alueelle vastatoimena unionin pakotteille. Väkeä houkutellaan erityisesti Irakista ja Syyriasta, eikä rajojen ylittämistä EU-alueelle estetä. Liettuan lisäksi kohteina ovat olleet myös Latvia ja Puola. Turvapaikanhakijoiden määrät ovat niissä kasvaneet moninkertaisiksi aiempiin vuosiin verrattuina.

Hädänalaisten ihmisten käyttäminen autoritääristen valtioiden politiikan välineenä on Valko-Venäjän toiminnan myötä rantautunut myös Itämeren piiriin. Sen tarkoituksena on horjuttaa kohdemaiden poliittista vakautta ja lietsoa vastakkainasetteluja maan sisällä. Maahanmuutto jakaa tunnetusti mielipiteitä ympäri Eurooppaa ja hallitsematon maahanmuutto luo painetta kohdemaan hallitusta ja sen toimintakykyä kohtaan.

Lukashenkan tähtäimessä on myös koko EU. Kasvavat pakolaismäärät tuovat unionissa mieliin vuoden 2015 kaoottisen tilanteen, joka loi suurta eripuraa myös unionin jäsenvaltioiden välille. Niiden välille palautettiin sisärajatarkastuksia ja koko unionin kulmakivenä toimivaa ihmisten vapaata liikkuvuutta rajoitettiin. Valko-Venäjän toimet muistuttavat EU:ta ikävällä tavalla siitä, etteivät sen yritykset yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luomiseksi ole vieläkään ole tuottaneet toivottua tulosta. EU on laittoman maahanmuuton suhteen haavoittuva ja se tiedostetaan. Toki haavoittuvia ovat myös ne hädänalaiset ihmiset, joita tätä välinettä hyödyntävä valtio käyttää hyväkseen. Ilmiöön liittyy myös puhtaasti rikollista toimintaa.

Laittoman maahanmuuton käyttö painostusvälineenä on esimerkki hybridiuhkiksi kutsuttujen uhkien välinevalikoimasta. Ne toimivat laillisen ja laittoman välimaastossa – ja usein lakia ja kansainvälistä oikeutta välineenä käyttäen kuten tässä tapauksessa. Välineenä on turvapaikan hakijan oikeus päästä esittämään hakemuksensa kohdemaan viranomaisille. On selvää, etteivät Valko-Venäjän tarkoitusperät ole tämän kansainvälisoikeudellisen normin hengen mukaiset. Hybridiuhkien toimintalogiikka perustuu vastatoimien välttämiseen ja kohdevaltioiden haavoittuvuuksien hyväksikäyttöön. EU-maiden keskinäinen epäyhtenäisyys maahanmuuttoasioissa ja yhteisen turvapaikkapolitiikan keskentekoisuus ovat tällainen haavoittuvuus. Vastatoimena unioni voi vain asettaa lisää pakotteita. Lukashenka onkin jo muistuttanut, että tästä seuraa vain pakolaisvirtojen kiihtyminen.

Hybridiuhista on kuitenkin jo opittu sen verran, että sekä EU että NATO ovat terävöittämässä toimintaansa Lukashenkan toimien kohteeksi joutuneiden Itämeren valtioiden tueksi. EU pitää tilannetta uhkana koko unionin turvallisuutta kohtaan ja sen rajaturvallisuusvirasto Frontex tukee nyt rajavalvontaa näillä ulkorajoilla ja lisätoimia harkitaan. Sotilasliitto NATO käynnistää Liettuassa hybridiuhkien vastaisen operaation osoittaakseen Liettualle tukeaan. Kummankin organisaation toimet lähettävät tärkeän viestin Valko-Venäjälle ja myös muille hybridiuhkia toteuttaville valtioille. Näihin uudenlaisiin uhkakuviin suhtaudutaan samanlaisella vakavuudella ja yhtenäisyydellä kuin perinteisiin poliittis-sotilaallisiin uhkiin. Länsikin on viime vuosina oppinut tunnistamaan omia haavoittuvuuksiaan ja patoamaan niitä yhteistyön voimin. Valko-Venäjän masinoima laiton maahanmuutto on konkreettinen muistutus siitä, että tämä työ on tärkeää ja että sitä tulee jatkaa.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä