Urbaani kaupunki on yllättävän vihreä

Pulloposti 19
Mia Lindström
Päätoimittaja
Vantaan Sanomat ja Selkovantaalainen

Meren läheisyys on monelle kaupungille vetovoimatekijä. Kukapa ei haluaisi asua meren tai järven äärellä. Kaupungit kilpailevat keskenään mielikuvilla ja havittelevat hyviä veronmaksajia.

Vantaalle muuttaa tuhansia uusia asukkaita joka vuosi. Ennakkotietojen mukaan Vantaan väestö kasvoi vuonna 2023 noin 4600 asukkaalla. Muuton syynä ei totisesti ollut rantaviivan pituus, sillä siinä jäämme sisämaan kaupunkina naapurikaupunkien varjoon. Helsingillä rantaviivaa on yli 130 kilometriä, Espoollakin vajaat 60 kilometriä. Molemmilla kaupungeilla riittää vielä viihtyisiä saaria asukkaiden iloksi ja virkistykseksi.

Vantaa on ollut sisämaan kaupunki vuodesta 2009. Tuolloin Vantaa luovutti niin sanotun Västerkullan kiilan alueen Helsingille. Muutos liittyi Helsingin kaupungin suunnitelmiin liittää Sipoon läntiset osat osaksi itseään. Monien vaiheiden jälkeen Vantaan kaupunki päätyi luopumaan viimeisestä rantakaistaleestaan, jotta Helsinki sai haluamansa. Paljon aiemmin, vuonna 1966, Vantaa menetti vielä enemmän rantaviivaa, kun silloinen Helsingin maalaiskunta luovutti Vuosaaren Helsingille.

Vaikka Vantaa on vuosien varrella luopunut rantaviivastaan, ei muutos ole vähentänyt vesistöjen merkitystä asukkaille. Veden äärellä sijaitsevat tänäkin päivänä kaupungin suosituimmat virkistyskohteet. Kuusijärvi savusaunoineen ja talviuintimahdollisuuksineen houkuttelee ihmisiä ympäri Uuttamaata. Itämereen laskevat Keravanjoki ja Vantaanjoki ovat suosittuja kohteita Itä- ja Länsi-Vantaalla. Jokien varrella urheillaan, kalastetaan ja nautitaan luonnosta. Aivan kuin meren rannalla konsanaan. Vantaankoski onkin yksi Etelä-Suomen suosituimmista kalastuspaikoista.

Kyselyjen, tutkimusten ja arjen havaintojen perusteella arvokas ja viihtyisä lähiluonto on vantaalaisille yksi kaupungin parhaista puolista. Oman kodin lähellä olevat metsät, metsiköt, puistot ja ulkoilualueet antavat valtavasti iloa asukkaille. Valtaosa vantaalaisista, 97 prosenttia, asuukin lähiluonnon äärellä ja omasta kodista pääsee kävellen luontoon. Urbaanissa kaupungissa liikkuessaan voikin yllättyä tiedosta, että Vantaan pinta-alasta liki kolmannes on metsää. Se on hyvä luku Suomen 4. suurimmalle kaupungille, joka kasvaa koko ajan.

Ympäristön siisteys on myös asia, joka nousee keskusteluissa viihtyisän ja vetovoimaisen kaupungin osana. Kun nurkat ovat kunnossa, heijastuu se paitsi mielialaan, myös mielikuviin.  Roskaamisen saaminen kuriin on jokaisen vantaalaisten vastuulla. Se on samalla myös yksi sisämaan kaupunkilaisten ympäristöteko Itämeren hyväksi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on kampanjoinut myös Vantaalla roskaamisen kitkemiseksi. Katukuvassa näkyvät kampanjat ja suoraan kotitalouksille osoitetut viestit siitä, että roskat eivät kuulu viemäriin, ovat konkreettisia keinoja, joiden avulla jokainen voi vaikuttaa Itämeren kuntoon.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin