Unkari toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Pulloposti 32
György Urkuti
Unkarin Suomen-suurlähettiläs

Ilmasto on meneillään olevan Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden tärkein painopistealue. Myös Unkari on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tarvitaan lisää EU-tason ponnistuksia. Haluaisin valottaa ilmastonmuutoksen haasteita Unkarin näkökulmasta sekä esittää lyhyen yhteenvedon Unkarin pyrkimyksistä ja saavutuksista.

Ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat kielteiset ilmiöt ovat vakavia ongelmia myös Unkarissa. Kun koko maapallon mittakaavassa ilmaston keskimääräinen lämpeneminen oli noin 0,9 astetta, se oli Unkari kohdalla noin 1,2 astetta. Lämpenemisen sivuvaikutukset ovat merkittäviä, ja äärimmäisiä sääilmiöitä sattuu yhä useammin. Ne myös aiheuttavat yhä mittavampia tuhoja. Esimerkiksi Unkarin suurimman järven Balatonin vedenpinta tulee kaikkien ennusteiden mukaan laskemaan dramaattisesti pidemmällä aikavälillä, ja veden lämpötilan nousu aiheuttaa kokonaisten kalalajien häviämistä. Myös tuhoisia myrskyjä tulee esiintymään yhä tiheämmin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, tulvien ja kuivien ajanjaksojen toistuminen ja paheneminen, viljelymaiden taantuminen, vesistöjen ja ilman saastuminen sekä ulkoa tulevien invasiivisten lajien ja tuholaisten leviäminen merkitsevät kaikki erittäin monimutkaisia haasteita, jopa kestävyyskriisiä.

Pakon edessä myös Unkari on aloittanut toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toden teolla. Todettakoon, että kun esimerkiksi Suomi on onnistunut vähentämään hiilidioksipäästöjään noin 21 prosenttia vuoden 1990 tasosta, Unkarissa päästöt ovat pudonneet jopa 32 prosenttia samana ajanjaksona. Merkittävänä saavutuksena mainittakoon myös, että vaikka viime vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 5 prosenttia, Unkarin koko energiakulutus pysyi kuitenkin edellisen vuoden tasolla. Keski-Euroopan suurinta, 100 megawatin aurinkovoimalaa rakennetaan parhaillaan Unkarin Kaposvárissa, ja ensi vuoden alusta lähtien se liitetään maan sähköverkkoon. Unkarin aurinkovoimaloiden kapasiteetti oli viime vuonna noin 700 MW, ja vuoteen 2022 mennessä se kasvaa 3000 MW:iin. Aurinkovoimasta on siis tulossa Unkarin toiseksi tärkein nollapäästöinen energialähde ydinvoiman jälkeen.

Mutta nämäkään saavutukset eivät vielä riitä. Puhtaan juomaveden, ilman ja ylipäätään puhtaan ympäristön varmistaminen seuraavalle sukupolvelle on meidän tehtävämme, emmekä voi enää lykätä toimia maapallon kestävyyskriisin lieventämiseksi. Euroopan unionilla on tässä erityinen vastuu. Mutta samalla kaikkien jäsenmaiden on otettava huomioon myös oman ja EU:n kilpailukyvyn säilyttäminen: emme voi vaarantaa asemaamme kovassa maailmanlaajuisessa talouskilpailussa. EU:n osuus maailman hiilidioksipäästöista on vain noin 9 prosenttia, niinpä ilman muiden suurten saastuttajien lisäpanostuksia – ensisijaisesti tämä koskee Yhdysvaltoja ja Kiinaa – ei voida saavuttaa mitään merkittäviä tuloksia. Turhaan emme saa uhrata EU:n teollisuustuotantoa.

Euroopan unioni on asettanut itselleen tähän asti kaikkein vaativimmat ilmastotavoitteet. Pariisin ilmastosopimuksen myötä vuonna 2015 EU sitoutui vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Unkari yhtyi tähän tavoitteeseen ja ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen heti ensimmäisten jäsenmaiden joukossa. Unkarin mielestä EU-tasolla on syytä keskustella vielä tätäkin vaativammista tavoitteista, mutta ennen päätöksentekoa tarvitaan tarkkoja laskelmia kustannuksista ja luotettavia arviointeja välttämättömien investointien rahoituksesta. Investointipäätöksiä tehtäessä on noudatettava kustannustehokkuuden periaatetta. Yksi tärkeä periaate on teknologianeutraalisuus, sillä energiantuotannon dekarbonisaatiota ei voi ratkaista yhden ainoan teknologian avulla. Unkarin tapauksessa ilmastoystävällinen ydinvoima pysyy tärkeimpänä kotimaisena energiantuotantotapana.

Oikeudenmukainen siirtyminen hillineutraaliin talouteen vaatii myös julkisia ponnistuksia, ja niinpä ilmastoystävällisiä ratkaisuja on syytä suosia myös julkisissa hankinnoissa. Unkarin hallitus on esimerkiksi äskettäin käynnistynyt laajan sähköbussien hankintaprojektin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tullaan tukemaan yhteensä lähes 1300 sähköbussin hankkimista kuntien lähiliikenteeseen.

Unkari kantaa vastuuta myös köyhimpien maiden ilmastoinvestointien rahoituksesta. Se on maksanut YK:n perustamaan Vihreään ilmastorahastoon (Green Climate Fund) miljardin forintin arvosta tukia, ja GCF:in ulkopuolisia kahdenvälisiä hankkeita on tähän mennessä rahoitettu yhteensä yli miljardilla forintilla. Vuosina 2019-2021 Unkari on varautunut sijoittamaan hankkeisiin yhteensä 1,8 miljardia forinttia. Kesäkuussa 2019 Unkarin valtio perusti Länsi-Balkanin Vihreän Rahaston, joka tavoittelee Albanian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Macedonian, Montenegron ja Serbian ilmastohankkeiden rahoitusta GCF:in toiminnan mukaisesti.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin