Ulkomaalaisten asuntokauppojen viranomaisvalvonnan lisääminen ei auta, jos ulkomainen ostaja on hunsvotti

Pulloposti 21
Outi Salovaara
KTM, YTM, vapaa toimittaja

Vuodesta 2020 lähtien Eta-alueen ulkopuolisten kiinteistönostajien on pitänyt saada lupa kiinteistönostoon Suomesta puolustusministeriöltä. Asunto-osakkeen saa kuitenkin ostaa vapaasti kuka hyvänsä. Tämä on herättänyt keskustelua viranomaisten keskuudessa. Tutkan ohi menevät niin venäläisten, kiinalaisten kuin muidenkin kolmansista maista tulevien ostajien huoneistokaupat. Entä jos ulkomaalainen huoneistonomistaja onkin vakooja tai suunnittelee Suomessa sabotaasia? Tilanne on osittain muuttumassa Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmän ansiosta, johon osakehuoneiston osakkaiden on rekisteröitävä omistuksensa. Siirtymäajan vuoksi voi kuitenkin mennä vielä ainakin vuosikymmen, ennen kuin kaikkien yksittäisten osakkaiden tiedot ovat rekisterissä. Vasta silloin olisi edes teoreettinen mahdollisuus valvoa myös ulkomaalaisten huoneisto-omistuksia. Silloinkaan asunto-osakekauppoja ei voisi etukäteen kieltää tai rajoittaa esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen vedoten ilman että asiasta säädettäisiin kokonaan uutta lainsäädäntöä.

Toistaiseksi kellään ei siis ole tietoa siitä, mitä, millaisia, kuinka paljon ja missä kolmansien maiden kansalaisten omistamia asuinhuoneistoja Suomessa oikein on. Huhuja huoneistonomistajista kyllä on liikkunut. Usein ne ovat koskeneet venäläisiä, jotka ovat suurin ulkomainen kiinteistönostajaryhmä ja luultavasti myös merkittävä asuinhuoneistojen omistajaryhmä. Esimerkiksi Helsingin arvoalueella kerrotaan olevan kokonaisia kerrostaloja, joiden kaikki lukaalit ovat äveriäiden venäläisten omistuksessa. Konkreettista tietoa ulkomaalaisten huoneistonomistajien vaarallisuudestakaan ei ole. Kiinteistökauppojen valvonta on paljastunut tapauksia, joissa puolustusministeriö on perustellusti epäillyt suomalaisia kiinteistöjä ostetun Suomelle vahingollisiin tarkoituksiin. Asunto-osakkeiden kohdalla on toistaiseksi katsottu uhkien olevan pieniä suhteessa siihen, mitä ulkomaalaisten osakekauppojen lisävalvonta tai lupajärjestelmän rakentaminen maksaisivat.

Usein ulkomaalaisiin huoneistonomistajiin liittyvät ongelmat ovat arkisempia eivätkä ainakaan suoraan liity kansalliseen turvallisuuteen. Tyypillisesti ongelmat ovat samoja kuin omakotitalojen ja kesämökkienkin kohdalla ja johtuvat siitä, että venäläinen osakas on karistanut Suomen pölyt jaloistaan ja jättänyt laskunsa maksamatta. Ongelmat ovat kärjistyneet koronapandemian ja etenkin Venäjän hyökkäyssodan ja sen aiheuttamien sanktioiden ja rahansiirtojen vaikeutumisen myötä. Ongelmia on kuitenkin ollut aiemminkin esimerkiksi venäläisten suosimassa Etelä-Karjalassa. Venäläiset ovat usein innokkaita kalastajia, ja Saimaasta saatua – tai marketin tiskiltä pyydystettyä – saalista on myös pakastettu. Tarinan mukaan hajuhaitta hyvänä pidetyssä taloyhtiössä oli melkoinen, kun venäläisen osakkaan sähköt katkaistiin maksurästien seurauksena ja pakastimessa ollut kalansaalis suli. Tarinan todenperäisyyden selvittäminen osoittautui journalistille vaikeaksi, sillä sen enempää asukkaat kuin isännöitsijätkään eivät olleet innokkaita kertomaan taloyhtiönsä ongelmista.

Vielä pahempi tilanne on ollut eteläkarjalaisessa rivitalossa, jossa muille maille kadonnut venäläinen osakas jätti sähkölaskun maksamatta, asunnon sähköt katkaistiin, putket jäätyivät ja tuloksena oli mittava vesivahinko. Kovilla pakkasilla rivitalon asunnon lattialla ollut paksu vesikerros jäätyi ja ikkunat olivat umpijäässä. Muiden asukkaiden kerrotaan olevan kauhuissaan. Venäläinen asukas on tavoittamattomissa, vesivahinko uhkaa vaurioittaa myös muita asuntoja, eikä muilla osakkailla ole varaa tehdä kallista remonttia. Julkisesti asiasta ei haluta puhua. Muuttotappioalueilla asunnon myyminen on muutoinkin onnenkauppa, eikä tieto venäläisen omistamasta vesivaurioisesta huoneistosta lisää taloyhtiön houkuttelevuutta.

Näissä ongelmatapauksissa minkäänlainen lisävalvonta tai lupamenettely tuskin auttaisi. Asuntonsa hylännyttä omistajaa on melko mahdoton pakottaa tulemaan Suomeen hoitamaan asioitaan – tai edes lähettämään remonttirahaa. Lainsäädännöllä voitaisiin luultavasti korkeintaan helpottaa hylätyn huoneiston lunastusta ja haltuunottoa. Lisävalvonta tai lupien edellyttäminen eivät auta, jos huoneistonostaja osoittautuukin – ei vakoojaksi tai sabotööriksi, vaan hunsvotiksi.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin