Ukrainan historian ratkaisevin päivä

Pulloposti 32
Mika Kulju
Tietokirjailija
Oulun kauppakamarin viestintäpäällikkö

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo reilusti yli vuoden, eikä kriisille ole edelleenkään näkyvissä nopeaa ratkaisua. Alun perin Venäjä suunnitteli murtavansa Ukrainan armeijan muutamassa päivässä, eikä resursseja ollut varattu pitkää sotaa ajatellen. Sodan ratkaisevin hetki olikin heti sodan ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022, kun Venäjän erikoisjoukot epäonnistuivat kaikissa tärkeissä tavoitteissaan.

Ukrainan pelastuminen ensimmäisistä rajuista iskuista perustui korostetusti maanpuolustushenkeen, jonka symboliksi nousi presidentti Volodymyr Zelenskyi. Heti sodan ensimmäisenä päivänä Zelenskyi yritettiin murhata ainakin kahdesti venäläisten iskuryhmien toimesta. Toisella kerralla kysymys oli ainoastaan minuuteista, kun hänet saatiin turvaan salamurhaajien iskulta. Näiden tuntien aikana maailma ei uskonut Ukrainan tai sen presidentin selviävän hengissä pitkään.

Sitten tapahtui jotain, mikä muutti kaiken koko maailman silmien edessä. Zelenskyi vaihtoi kalliin pukunsa armeijan oliivinvihreään asuun ja otti hetkessä mestarillisesti haltuunsa täysin uudenlaisen roolin taistelevan kansakunnan johtajana. Sosiaalisella medialla oli erittäin tärkeä roolinsa Zelenskyin nopeassa muutoksessa pukumiehestä karismaattiseksi vapaustaistelijaksi.

Venäjän sotapropaganda pyrki levittämään tietoa, jonka mukaan Zelenskyi lähipiireineen oli paennut Kiovasta ulkomaille ja jättänyt kansansa oman onnensa nojaan. Zelenskyin vastaus oli sodan toisena päivänä Kiovan kaduilla kuvattu video, jossa hän esiintyi hallituksensa kanssa. Zelenskyin viesti oli, etteivät hän tai muut valtiojohdon avainhenkilöt aikoneet poistua pääkaupungista: ”Olemme yhä täällä. Sotilaamme ovat yhä täällä. Kansalaisemme ovat yhä täällä.” He olisivat taistelemassa tapahtumien polttopisteessä siinä missä muutkin ukrainalaiset.

Sodan alkuvaiheen tärkein yksittäinen taistelu käytiin heti ensimmäisenä päivänä Hostomelissa Antonovin lentokentän maastoissa lähellä Kiovaa. Venäjän oli tarkoitus rakentaa ilmasilta Kiovaan hyökkääville joukoilleen, joten lentokentän hallinta oli Ukrainalle lähestulkoon elämän ja kuoleman kysymys. Noin kaksi ja puoli tuntia Putinin hyökkäysilmoituksen jälkeen venäläiset maahanlaskujoukot hyökkäsivät kentälle taisteluhelikopterien tukemina, mutta ukrainalaiset olivat valmiina. CIA:n johtaja William Burns oli vieraillut salaa Ukrainassa tammikuussa, jolloin hän oli korostanut Hostomelin tärkeää asemaa venäläisten suunnitelmissa. Tästä tiedustelutiedosta oli nyt hyötyä.

Ukrainalaiset onnistuivat tuhoamaan kiitoradan käyttökelvottomaksi, minkä vuoksi Pihkovasta lähteneet Iljushin Il-76 -kuljetuskoneet monine satoine sotilaineen eivät voineet laskeutua kentälle. Kuljetuskoneet joutuivat Hostomelin sijasta ottamaan suunnan Valko-Venäjälle Homelin kentälle. Seurauksena oli, että Hostomeliin aamulla päässeet venäläiset erikoisjoukkojen sotilaat jäivät ilman suojaa, mikä johti hyökkääjien katastrofiin.

Ukrainan kansalliskaartin 4. nopean toiminnan prikaati teki rajun vastaiskun, mikä löi venäläisjoukon hajalle. Ukrainalaisten tietojen mukaan suurin osa Venäjän ensimmäisen hyökkäysaallon eliittisotilaista kaatui kello 22 mennessä. Venäjä onnistui kuitenkin jo seuraavana päivänä ottamaan murjotun lentokentän haltuunsa ja miehitti sitä noin kuukauden. Kentälle ei ollut kuitenkaan mahdollista tuoda kuljetuskoneilla lisäjoukkoja.

Yhtä huonosti kävi Venäjän toisessa maahanlaskuoperaatiossa Vasylkivin lentotukikohtaan, joka sijaitsee Kiovan eteläpuolella. Ilmasillan jäätyä haaveeksi oli Venäjän pakko siirtää joukot kohti Kiovaa maantietä pitkin, mikä oli huomattavasti hitaampi ratkaisu. Ukrainalaiset ehtivät tuhota Kiovaan johtavat sillat, miinoittamaan teitä ja rakentamaan puolustusasemia. Lisäksi tavallista leudompi talvi oli ukrainalaisten puolella, sillä raskaiden ajoneuvojen oli mahdotonta hyödyntää mutaisen pehmeää maastoa.

Kolonna pääsi kuitenkin etenemään niin pitkälle, ettei huoltoketju enää pystynyt toimimaan, kun ukrainalaiset katkaisivat myös taustayhteyksiä. Kärkijoukot tuhottiin Butšan ja Irpinin alueella, joten kolonna jumiutui noin 60 kilometrin pituiseksi letkaksi. Ukrainalaiset nimittivät sitä ”itsemurhakolonnaksi”, sillä paikoillaan oleva panssarivaunu tai ajoneuvo on helppo maali. Hostomelin katastrofin jälkeen itsemurhakolonna oli Venäjälle suoranainen nöyryytys. Suunnitelma Kiovan valtauksesta ja Ukrainan armeijan murtamisesta tyssäsi alkutekijöihinsä.

Lopuksi voidaan todeta, että yksi ainoa päivä voi muuttaa maailmanhistorian kulun. Missä Sinä olit, kun maailma muuttui yhdessä päivässä 24. helmikuuta 2022? Tämä kysymys tullaan varmasti esittämään moneen kertaan tulevina vuosikymmeninä, kun ihmiset muistelevat historian suurta käännekohtaa.

Teksti perustuu Kuljun teokseen Zelenskyi – Koko tarina (Readme.fi 2022), josta julkaistaan päivitetty laitos kesällä 2023.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin