Työtä olisi tarjolla

Pulloposti 20
Esko Aho
Hallituksen puheenjohtaja
East Office of Finnish Industries

Olen varmaankin tulossa vanhaksi. Yhä useammin huomaan vaihtavani kanavaa tai kääntäväni sivua, kun törmään yksisilmäisesti tehtyihin negatiivisiin uutisiin. Olipa kyse mistä tahansa yhteiskunnan uudistusyrityksestä, aina suurimman huomion saa mahdollinen menettäjä sekä hankkeen oletettu tai kuviteltu nurja puoli.

Ajan kuva tuntuu olevan se, että vain huono uutinen on hyvä uutinen.

Ymmärrän syitä, jotka houkuttavat negatiiviseen uutisointiin. Sosiaalisen median läpimurto on ajanut perinteisen tiedonvälityksen ahtaalle. Kilpailu huomiosta vaatii yksinkertaistuksia, kärjistyksiä ja ylisanoja. Aina ei malteta pysyä edes totuudessa.

Yhteiskunnan asioiden hoidon kannalta suunta on huono. Etenkin suuret ratkaisut tarvitsisivat yleisen mielipiteen tukea, mutta miten sellaista voi saada, jos julkinen keskustelu jää vain pelkojen ja uhkakuvien lietsomiseksi.

Viime kuukausien työllisyyskeskustelu on tästä kouluesimerkki. Työttömien aktiivimallin mahdolliset ja mahdottomat epäkohdat ovat saaneet valtavasti huomiota. Niitä on puitu viikosta toiseen, ikään kuin työmarkkinoilla ei tapahtuisi mitään muuta.

Kahden viime vuoden aikana Suomen työllisyystilanteessa on tapahtunut dramaattinen käänne. Se ei koske pelkästään pääkaupunkiseutua tai Uuttamaata, niin kuin monet yhä tuntuvat kuvittelevan. Itse asiassa työttömyys on supistunut ja avointen työpaikkojen määrä kasvanut suuressa osassa maata selvästi nopeammin kuin Uudellamaalla.

Jo nyt monilla aloilla ja alueilla on ajauduttu työvoimapulaan. On kiire löytää keinoja, joilla työ ja tekijät saadaan kohtaamaan paremmin. Muussa tapauksessa lupaava talouden nousu uhkaa tyrehtyä.

Suurimmat haasteet kohdataan Lounais-Suomessa, jossa teknologiateollisuus tarvitsee valtavan määrän ammattityövoimaa selviytyäkseen huimasti kasvaneesta tilauskannasta. Kun myös välilliset työpaikat lasketaan mukaan, alueelle syntyy lähivuosina arviolta 30 000 uutta työpaikkaa.

Perinteisillä keinoilla urakasta ei selviydytä. Lounais-Suomen omien toimien rinnalla tarvitaan valtakunnallisia linjauksia ja panostuksia. Ne ovat tarpeen myös siksi, että samanlaisia haasteita on muuallakin. Suomi on siirtymässä työn pulasta tekijöiden pulaan.

Tämä muutos on historiallinen mahdollisuus ja siinä ei ole varaa epäonnistua. Kyse ei ole vain elinkeinoelämästä ja sen tarpeista vaan hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. Jokaisen siitä huolta kantavan pitäisi nähdä metsä puilta: muutoksia ja uudistuksia tarvitaan, jotta tarjolla olevat työllistymismahdollisuudet voidaan täysimääräisesti käyttää hyväksi. Kun siinä onnistutaan, monet ongelmat ratkeavat itsestään ja samalla hyvinvointiyhteiskunnan talouden perusta turvataan.

Olisiko aika tunnustaa, että myös hyvä uutinen voi olla paitsi tärkeä myös houkutteleva uutinen. Etenkin nuoret ihmiset tarvitsevat oikean kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Hyvinvointiyhteiskunta on tietenkin myös tukia ja tulonsiirtoja, mutta sen perusta on työssä. Työ ja työelämä muuttuvat koko ajan ja julkisen keskustelun pitäisi antaa kansalaisille eväitä tehdä oikeita valintoja.

Nykyjulkisuus ei tähän pysty. Tarjolla on reality-ohjelmia ties mistä, mutta työ ja työllistyminen ovat tainneet tekijöiltä unohtua. Nyt sellaiselle olisi sekä tilausta että tilaisuuksia.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin