Työ Itämeren eteen edelleen kesken

Pulloposti 5
Krista Mikkonen
Ympäristö- ja ilmastoministeri

Vaikka ravinnekuormitusta Itämereen on onnistuttu hillitsemään, meriympäristö kärsii edelleen rehevöitymisestä. Lisäksi Itämeri on kohdannut uusia ongelmia. Muoviroskaa kertyy mereen ja vedenalaisen melun tiedetään olevan riski merinisäkkäille ja kaloille.

Itämeri lämpenee nopeammin kuin monet muut meret. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa meriluontoon ja lisää ravinnekuormitusta. Vaikka tekoja Itämeren suojelemiseksi on tehty vuosikymmenten ajan, työtä edelleen riittää. 

Vuosikymmenten työ Itämeren parhaaksi sisältää myös valopilkkuja tai toivoa, mikä luo optimismia tämän päivän työhön. Koko meren ravinnekuormituksen suuntaus on ollut laskeva 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Useiden lajien, kuten hallin ja merikotkan tilanne on parantunut johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti toteutettujen toimien ansiosta.

Itämeren ja vesien suojelu on yksi hallituksen ykköstavoitteista ympäristönsuojelussa. Siksi ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman toimeenpanoon on varattu 69 miljoonaa euroa vuosille 2019-2023. Ohjelman myötä on jo käynnistetty yli sata vesistökunnostushanketta. Maatalouden ravinnevalumia hillitään kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen levityksellä. Myös jäteveden ja lietteiden haitallisten aineiden käsittelyä on parannettu. 

Erityisesti ainutlaatuisen veden ja saarten mosaiikin muodostaman Saaristomeren tilan parantamiseen on satsattu viime vuosina. Saaristomeren valuma-alueelle on tavoitteena levittää ravinteita maaperään sitovaa kipsiä yli 60 000 peltohehtaarille. Tämä vähentää vuotuista fosforikuormitusta 44 tonnilla. Levitysalueen suuruus vastaa yli 85 000 jalkapallokentän pinta-alaa - mistään pienestä operaatiosta ei siis ole kysymys. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta. 

Saaristomeren valuma-alue on Suomen ainoa jäljellä oleva Itämeren suojelukomission HELCOM:in hot spot –kohde eli pahimpia kuormituskohteita. Ympäristöministeriö arvioi tänä vuonna yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa, ovatko nykyiset toimet riittäviä maatalouden kuormituksen vähentämiseksi, jotta alue saataisiin poistettua hot spot -listalta. Jos ne eivät ole, suunnitellaan tarvittavat lisätoimet, joiden avulla tehtävässä voidaan onnistua. 

Monivuotiset vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen ovat välineitä, joilla työtä meriympäristön ja pintavesien tilan parantamiseksi tehdään yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa. Uudet suunnitelmat vuosille 2022-2027 ovat paraikaa päivitettävänä ja niihin voi ottaa kantaa tänä keväänä. Vesien- ja merenhoidon työn tavoitteena on saavuttaa kaikkien pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Kaikkien tilan saavuttamiseksi tarvittavien toimien tulee olla käynnissä vuoteen 2027 mennessä.

Koko Itämeren tilan parantaminen edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä ja kaikkien ympärysvaltioiden satsauksia kuormituksen vähentämiseen, meriluonnon suojeluun ja ennallistamiseen sekä merellisten toimintojen kestävyyden varmistamiseen. Siksi hallituksen tavoite on vahvistaa kansainvälistä ympäristöyhteistyötä Itämeren alueella. 

Kansainvälisessä Itämeri-työssä Suomelle keskeisiä ovat HELCOM ja EU:n Itämeri-strategia. Suomen HELCOM-puheenjohtajakauden aikana 2018 - 2020 käynnistettiin Itämeren toimintaohjelman Baltic Sea Action Planin uudistaminen, jonka tulisi valmistua lokakuussa 2021. Se tulee sisältämään toimet, joilla Itämeren hyvä tila voidaan saavuttaa yhteistyössä ympärysvaltioiden kanssa. 

Puhtaampi Itämeri saavutetaan askel kerrallaan. Vielä 1970-luvulla sukupuuton partaalla ollut merikotka on tänä päivänä elinvoimainen. Suomenlahden tila on parantunut, kun Pietarin jätevedet puhdistetaan tehokkaammin ja venäläisen lannoitetehtaan päästö on saatu hallintaan. Työtä on jatkettava yhteisvoimin valtioiden rajat ylittäen ja aiempaakin tarmokkaammin.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin