Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Tuulivoiman avulla Itämeren alueesta hiilidioksidivapaa
Pulloposti 7
Anni Mikkonen
Toimitusjohtaja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista, ellei suurin, maapallon uhkista ja sillä tulee olemaan dramaattiset vaikutukset myös meriekosysteemeihin kuten Itämereen. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on äärimmäisen tärkeää muuttaa ihmisten toiminta mahdollisimman pian hiilidioksidineutraaliksi. Tuulivoima tarjoaa avaimet hiilidioksidivapaaseen energiajärjestelmään niin Itämerellä kuin sen ympärysvaltioissa.
Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on hiilidioksidineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastoystävällinen sähkö, kuten tuulivoima, tarjoaa mahdollisuuden muuttaa myös muu energiajärjestelmä CO2-vapaaksi. Tämä näkyy myös eri teollisuudenalojen syksyllä 2020 julkaisemista vähähiilisyystiekartoista. Vielä 10-15 vuotta sitten sähkölämmitystä pidettiin haaskauksena. Nyt joustava sähkölämmitys – kaukolämpöön suunnatuilla teollisen kokoluokan tai kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla pienillä lämpöpumpuilla - on ilmastoystävällinen järjestelmä, joka mahdollistaa myös joustoa ajallisesti vaihtelevan sähköntuotannon tasaamiseksi. Henkilöautoliikenne ja eri teollisuuden toiminnot ovat tämänhetkisen tiedon mukaan helpointa siirtää fossiilivapaiksi sähköistämällä. Raskaamman liikenteen ja osan teollisuuden prosesseista fossiilivapauden takaamiseksi tarvitaan myös puhdasta vetyä – joka tullaan tekemään niin ikään fossiilivapaalla sähköllä.
Tuulivoimapotentiaali Suomessa ja Suomen merialueilla on valtava. Meillä riittää hyviä tuulivoimatuotantoalueita sekä Suomen että vetytalouden tarpeisiin niin, että vetyä riittää tarvittaessa myös vientiin. Nyt rakennetaan pääasiassa maatuulivoimaa, joka on tänä päivänä halvin tuotantomuoto Suomessa. Suomen tuulivoimakapasiteetti tulee yli kaksinkertaistumaan seuraavan kolmen vuoden aikana (STY:n rakenteilla olevien voimaloiden listaus, 2022). Merituulivoimaa vasta suunnitellaan Suomeen, sillä meillä on vielä maalla paljon tilaa hyville tuulivoimahankkeille ja merituulivoima on toistaiseksi kalliimpaa kuin maatuulivoima. Merituulivoiman tuotantokustannukset kuitenkin laskevat nopeasti, merellä tuulee paremmin kuin maalla ja siellä on tilaa suuremmille tuulivoimahankkeille: myös Suomessa merituulivoiman määrä tulee lisääntymään 2030-luvulle mentäessä.
Itämeren alueen muista valtioista erityisesti Ruotsi rakentaa Suomen lailla paljon maatuulivoimaa, mutta on jo siirtämässä katsettaan merelle. Ruotsissa merituulivoimaa aiotaan edistää kattamalla yhteiskunnan pussista merelle rakennettava sähkökaapeli. Merituulivoiman avulla saadaan sähköä eritysesti Etelä-Ruotsiin, jossa sähkön kulutus on suurta ja siitä on ajoittain pulaa. Tuulivoimarakentamisen painopiste on siirtymässä maalta merelle myös Puolassa, missä suunnitellaan merituulivoimalle tuotantotuen kilpailutuksia (Wind Europe, 2021). Samoin Baltian maissa merituulivoiman käyttöönottoa ja sille annettavaa taloudellista tukea suunnitellaan vakavasti. Investoinnit merituulivoimaan tehdään meille tai naapurimaihin. Toivottavasti Suomi saa napattua osansa näistä miljardiluokan investoinneista.
Tuulivoimalla, kuten muillakin energiantuotantomuodoilla on negatiiviset ympäristövaikutuksensa. Tuulivoimaloiden merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset ovat muutos maisemassa, voimaloista lähtevä ääni sekä vaikutukset lintuihin ja muihin eläimiin. Tuulivoimaloiden negatiivisia ympäristövaikutuksia vähennetään huolellisella suunnittelulla ja sijoituspaikan valinnalla. Jokaisen tuulipuistohankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksessa sekä kaavoituksen yhteydessä toteutetussa tai erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), joka tehdään merituulivoimahankkeista aina.
Ilmastonmuutoksen lisäksi tämän hetken suuria ympäristökysymyksiä on biodiversiteetin väheneminen, eli lajiston köyhtyminen. Tuulivoimarakentamisen dilemma on, että se voi vaikuttaa paikallisesti negatiivisesti biodiversiteettiin. Toisaalta ilmastonmuutos köyhdyttää biodiversiteettiä, sillä nopeasti muuttuvassa ilmastossa eliöt eivät ehdi sopeutua uusiin olosuhteisiin (esim. ilmasto-opas). Tuulivoima torjuu ilmastonmuutosta vähentämällä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tuulivoimahankkeen toteutettavuutta puntaroitaessa biodiversiteetin näkökulmasta tuleekin koko ajan pitää mielessä myös suuri kuva, eli ilmastonmuuton laajat negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö