Turvapaikanhakijat Itämeren alueella

Pulloposti nro 32
Jaana Vuorio
Ylijohtaja
Maahanmuuttovirasto

Pulloposti nro 32
Jaana Vuorio
Ylijohtaja
Maahanmuuttovirasto

Uutiskuvissa näemme lähes päivittäin turvapaikanhakijoita ylittämässä Välimerta. Itämeren kautta sen sijaan turvapaikanhakijoita rannikkovaltiosta toiseen saapuu hyvin vähän meriteitse. Laivayhtiöt vaativat kolmansien valtioiden kansalaisilta yleensä matkustusasiakirjoja, jonka vuoksi viisumittomien matkustajien tulo Suomeen laivoilla on melko harvinaista. Pohjoismaihin yleisin reitti kulkee Saksasta Tanskaan, ja toisaalta Saksaan yksi reitti tulee idästä Puolan kautta. Puolaan useat hakijat tulevat Venäjältä Valko-Venäjän kautta.

Hakijamäärät vaihtelevat eri Itämerta ympäröivien maiden kesken suuresti. Saksa ja Ruotsi ovat perinteisesti olleet vetovoimaisimmat kohteet, kun taas Baltian maat ja usein myös Puola ovat enemmänkin transitmaita matkalla lännemmäksi. Tanskaan ja Puolaan on aiempina vuosina tullut enemmän hakijoita kuin Suomeen, mutta viime vuonna Suomen hakijamäärä 32 476 päihitti selvästi molemmat (Tanska 20 935, Puola 12 190). Viime vuonna Itämeren EU-valtioissa rekisteröitiin yhteensä 705 305 turvapaikkahakemusta, mikä oli noin puolet koko EU-alueen kokonaismäärästä. (Lähde: Eurostat).

Pakolaisuutta luovat ihmisoikeusloukkaukset sekä sodat ja muut aseelliset selkkaukset lähtömaissa. Maahantuloreitit Schengen-alueelle puolestaan määräytyvät usein rajanylittämismahdollisuuksien mukaan, joita ihmissalakuljettajat tarkkailevat jatkuvasti. Sääolosuhteet lähtö- ja kauttakulkumaissa aiheuttavat kausivaihteluita: yleensä Eurooppaan on tullut eniten hakijoita loppukesällä ja syksyllä.

Hakijamääriin tietyssä kohdemaassa vaikuttavat monet tekijät. Merkittävää on ensinnäkin maassa ennestään olevat diasporat. Syyrialaisia turvapaikanhakijoita on tullut eniten Saksaan ja Ruotsiin, koska näissä maissa Syyrian kansalaisia on asunut paljon jo aiemmin. Vastaavasti irakilaisia on Suomessa melko paljon, joten irakilaiset ovat olleet vuodesta toiseen turvapaikanhakijatilaston ykkössijalla.  

Toiseksi hakijamääriin vaikuttaa valtioiden harjoittama turvapaikkapolitiikka ja -lainsäädäntö ja soveltamiskäytäntö. EU:ssa tavoitteena on yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä (Common European Asylum System), jossa yhtenäisen oikeusnormiston ja soveltamiskäytännön avulla pyritään estämään vetovoimavaikutusten syntyminen, kun hakija saisi samanlaisen päätöksen ja muun kohtelun riippumatta, missä EU-maassa hän esittää turvapaikkahakemuksen. Komissio valvoo asetusten ja direktiivien noudattamista ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO tukee jäsenvaltioita päätöskäytännön yhtenäistämisessä, mutta erityisesti vastaanottostandardien yhdenmukaisuuteen on vielä pitkä matka.

Turvapaikkajärjestelmän uskottavuus edellyttää, että lopullisen kielteisen päätöksen saaneet hakijat poistetaan maasta. Vapaaehtoinen paluu on ensisijainen vaihtoehto, mutta tarvittaessa poliisi panee käännytyspäätökset täytäntöön pakkotoimin. Jos hakija ei palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, hänelle määrätään yleensä maahantulokielto Schengen-alueelle. Suomi on palautusten tehokkuudessa huippuluokkaa.

Vuoden 2015 syksyllä havaittiin, miten keskeinen rooli hakijoiden kohdemaavalinnassa on heidän keskuudessaan vallitsevalla käsityksellä tietystä maasta. Syyrialaiset suuntasivat erityisesti kohti Saksaa, ja yli 20 000 irakilaista matkusti läpi Euroopan päästäkseen Suomeen. Ruotsille oli uusi tilanne toimia transitmaana, kun junat ja bussit ajoivat täysinä kohti Haaparannan matkakeskusta, josta hakijat siirtyivät Tornion puolelle.

Venäjää lukuun ottamatta Itämeren maat osallistuvat turvapaikka-asioiden EU-yhteistyöhön, jossa seurataan tarkasti eri maiden tilannetta. Lisäksi pohjoismaisen maahanmuuttotilastoyhteistyöhön osallistuvat myös Baltian maiden ja Puolan edustajat. Venäjän kanssa olemme Suomessa parhaillaan syventämässä maahanmuuttoalan kahdenvälistä yhteistyötä. Lisäksi osallistumme ihmiskaupan vastaiseen työhön Baltian maiden neuvoston piirissä - turvapaikanhakijoiden joukossa on myös ihmiskaupan uhreja.

Ajantasainen tiedonvaihto erilaisista turvapaikkailmiöistä Itämeren alueella on ensiarvoisen tärkeää kaikille maille. Historia on opettanut, että turvapaikkatilanne voi muuttua nopeastikin, joten aiempaa parempi ja ennakoivampi varautuminen on valmiuden rakentamisessa välttämätöntä.

Lisätiedot: jaana.vuorio(a)migri.fi

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin