Turvallisuusympäristö ja sodankäynti ovat jatkuvassa muutoksessa

Pulloposti 64
Marko Palokangas
Sotilasprofessori, yleisesikuntaeverstiluutnantti
Maanpuolustuskorkeakoulu

Nykyaikaisessa sodankäynnissä vihollinen hahmottaa ja jakaa hyökkäyksen kohteena olevan taistelutilan neljään eri osa-alueeseen: väestöön, informaatioympäristöön, infrastruktuuriin ja fyysiseen ympäristöön. Taistelutilalla tarkoitetaan ennen kaikkea fyysistä toimintaympäristöä, mutta kolme muuta osa-aluetta ovat nykyaikaisessa sodankäynnissä yhä tärkeämpiä laaja-alaisen vaikuttamisen kohteita.

Informaatiovaikuttaminen on nykyaikaisessa sodassa jatkuvaa. Informaatiosota ei tunne valtiollisia tai maantieteellisiä rajoja, vaan se on globaalia ja jatkuvaa sotaa ihmisten mielissä. Tästä käytännön todisteena ja ikävänä esimerkkinä on Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa.

Sodankäynnin teorioiden mukaan Venäjän hyökkäyssodassa ei ole kyse vain kahden valtion asevoimien taistelusta toisiaan vastaan, vaan enemmänkin Ukrainan valtiollisen olemassaolon tuhoamisesta kaikin mahdollisin keinoin, joka näyttäytyy laaja-alaisena vaikuttamisena informaatioympäristössä ja kineettisen voiman käyttönä siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kaikkialla Ukrainassa. Hyökkääjän ensisijaisen kohteena on väestö, jonka kriisinsietokyvyn heikentämisellä tai murtamisella Venäjän asevoimat yrittää saada aikaan Ukrainan ehdottoman antautumisen.

Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut, että iskut siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin ovat saaneet keskeisen roolin aseellisissa konflikteissa, mikä saattaa aiheuttaa monella valtiolla muutoksia varautumiseen, yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kriittiseen arviointiin, pelastustoimen järjestelyihin, sotilaalliseen suunnitteluun, sotilasoppeihin ja -koulutukseen.

Suomalaisen sääntöperustaisen ja melko avoimen yhteiskunnan ja lainsäädännön vaikutukset suhteessa turvallisuusuhkiin täytyvät myös olla jatkuvan arvioinnin kohteena. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi vakavasti pohtia seuraavia peruskysymyksiä ja varautua näihin kaikkiin realistisesti.

Keskeisin kysymys on, ovatko suomalaiset tietoisia kaikista turvallisuusuhkista sekä laaja-alaisen vaikuttamisen keinoista? Entä mitä teemme, kun energiansyöttö katkeaa, sähköverkot on lamautettu kyberiskuilla tai kun kaukolämpö ja vedentulo eivät enää toimi? Pystyvätkö kodit, koulut, sairaalat ja eri viranomaiset jatkamaan toimintaa ilman varavoimaa? Selviämmekö enää ilman tietoliikenneyhteyksiä tai kokonaan ilman tietokoneita? Tukeeko suomalainen turvallisuuskulttuuri vieläkään riittävästi ilmoituskynnyksen mataluutta erilaisissa turvallisuuspoikkeamissa? Miten voimme tukea työntekijöiden ja heidän läheistensä turvallisuutta? Viimeinen kysymys on perustava; olemmeko todella varautuneet siihen kaikkein pahimpaan skenaarioon?

Juureva analyysi varautumisesta, valmiudesta ja nykyaikaisesta sodankäynnistä

Aiheesta on Maanpuolustuskorkeakoulun yhteydessä toimivassa tutkimusverkostossa julkaistu tuore artikkelikokoelma Sodan usvaa III – Varautuminen, valmius ja nykyaikainen sodankäynti, joka on luonteva jatko aktiivisesti toimivan tutkimusverkoston julkaisuille. Julkaisu toimii käsiteltävien aiheiden myötä keskustelun avauksena ja osoituksena Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen jalkauttamisesta opetuskäyttöön ja laajan yleisön luettaviksi.

Kirjan ja sen artikkeleissa esille tuotujen löydösten tehtävänä on tukea suomalaista mallia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamiseksi. Suomen turvallisuus on omissa käsissämme. Varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden vastuun ulkoistaminen vain yhdelle toimijalle tai viranomaiselle ei ole mahdollista. Turvallisuuden vastuu on jakamaton ja se kuuluu meille jokaiselle; yksilölle, kansalaiselle ja ihmiselle. Elintärkeät toiminnot ovat lähtökohta varautumisen suunnittelulle kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti kaikilla neljällä sektorilla.

Turvallisuusympäristön jatkuva muutos on heijastunut ja tulee edelleen vaikuttamaan yhteiskuntiin ja yksilöihin entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä edellyttää meiltä niin kansalaisina, yksilöinä ja yhteiskuntana parempaa ymmärrystä varautumisen ja valmiuden tärkeydestä.

Kirja on ladattavissa sähköisesti veloituksetta Maanpuolustuskorkeakoulun Doria-julkaisupalvelusta: https://doria.fi/handle/10024/189683

Painettua kirjaa on saatavissa heinäkuun loppupuolella täältä: https://pv.omapumu.com/fi/642

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin