Turussa tarjolla foorumi Eurooppa-keskustelulle

Pulloposti 8
Anders Blom
Valtiotieteen maisteri, Eurofacts Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Maamme tarvitsee keskustelua Euroopasta. Ja siitä, mikä on asemamme tulevaisuudessa muuttuvassa Euroopassa. Tämä tiedostetaan ja tunnistetaan laajalti eri kansalaispiireissä, yrityksissä, järjestöissä ja julkisella sektorin erilaisissa organisaatioissa. Suomesta on puuttunut eri kansalaispiirejä kokoava foorumi tällaisen keskustelun käymiseen. Turun uusi kaupunginjohto Minna Arve kärjessään on nyt liikkeellä tällaisen keskustelufoorumin tarjoamiseksi. Toivottavasti ensimmäinen Eurooppa-foorumi järjestetään jo ensi kesän lopulla Turussa.

Tätä kirjoittaessani tiedossa on, että kiinnostusta ja uteliaisuutta tällaisen foorumin järjestämiseksi riittää. Suomalaisille on ollut esimerkki Ruotsissa jo vuosia kypsyneen ”EU-forumin” kaltainen vertaistapahtuma (www.eu-forum.se). Ajatusta on kehitelty Turun yliopistosäätiön Eurooppa-rahastossa yhteistyössä Turun kaupungin, turkulaisten yliopistojen ja elinkeinoelämän piirissä. Turun kaupunki ja yliopistosäätiö ovat antaneet taloudellista tukea hankkeen kehittelemiseksi Turun yliopistolle, jonka yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimiva Eduskuntatutkimuksen keskus on suunnittelemassa tapahtumaa. 

Euroopan unionin päätöksentekoon liittyvät asiat kuuluvat pääministerin ja hallituksen johdettaviin asioihin. Eduskunnan vaikutusvallan katsotaan kasvaneen erityisesti siksi, että EU-asioissa Suomen kantojen muodostamisessa sillä on vahva ja aktiivinen rooli. Eduskunnan suuren valiokunnan merkityksen kasvu liittyy tähän roolin.

Kansainvälinen tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä otti haltuunsa Krimin. Vaikka sen tausta on paljon monisyisempi kuin edellä mainittu, suurvaltasuhteissa, kansainvälisessä taloudessa ja erityisesti Euroopan geopoliittisessa tilanteessa on meneillään uusi kehitysvaihe.  Se heijastuu myös Suomen asemaan Euroopassa. Ulkopolitiikka on tullut takaisin: se ei olekaan vain sitä, että Suomi on noudattamassa EU:n ulkopolitiikkaa. Suomen on sisällään keskusteltava Suomen asemasta Euroopassa, jossa Euroopan unionissa politiikan syvät valtavirrat etsivät uusia uomia, uutta vakautta ja rauhaa. Siksi tarve keskustella Euroopan tulevaisuudesta ei ole vain sisäpolitiikkaa, vaan myös ulkopolitiikkaa. Presidentin, hallituksen, eduskunnan ja etupiirien rakentavalle vuorovaikutukselle tämä on suuri, mutta positiivinen haaste. 

Ei ole liioittelua väittää, että yhteiskunnallista keskustelua Euroopasta on käyty sammutetuin lyhdyin tai äänenpainoin, missä maahanmuutto, ulkomaalaiskysymys ja suomalaisuus ovat saaneet suurta huomiota. Sen sijaan Suomen kansallinen strategia Euroopan unionissa ja kansallisen edun prioriteettien määrittäminen on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Tunnetilat ovat vallanneet tilaa realistiselta harkinnalta.

Suomessa on onnistuttu usein kokoamaan eri kansalaispiirit suurten yhteisten päämäärien hyväksi, vaikka monista pienemmistä asioista ja menettelytavoista olisi merkittäviäkin erimielisyyksiä. Se on vahva pohja keskustelulle, jonka jälkeen suomalaiset ovat osoittaneet varsinkin muulle maailmalle pystyvänsä ja osaavansa tehdä yhteistyötä.

Suomi liittyi Euroopan unioniin 23 vuotta sitten. Siinä unionissa oli 15 jäsentä. Sen jälkeen unionissa on 28 jäsentä. Suomen vaikutusvalta ja vaikuttavuus EU:ssa on äänivaltaamme suurempi. Mutta kuinka kauan? Ja pystymmekö me muodostamaan aidosti yhteisen näkemyksen, minkälaista Eurooppaa Suomen tulee kehittää ja edistää? Sukupolvi, joka kävi kansallisen keskustelun EU-jäsenyydestä ja eurosta 1990-luvulla, on vähitellen väistymässä ja vastuun ottaa nuorempi sukupolvi. Olisiko sukupolvien yli ja välillä käytävä syvällisempää keskustelua siitä, minkälaista Eurooppaa Suomi haluaa? 

Epäilemättä vastaukset yllä oleviin kysymyksiin ovat myönteisiä. Tarvitaan useita keskusteluja ja uusia keskustelupöytiä vanhojen jo olemassa olevien pöytien lisäksi. Tarvitaan tiedeyhteisön analyysia, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisön vuoropuhelua ja kokemuksia. Vastaukset löytyvät kaikkialta Suomesta ja suomalaisilta Suomen rajojen ulkopuolelta. Kysymys on haasteesta, osaammeko käydä hyvää keskustelua, jonka parhaat hedelmät luovat tunnelmaa ja tahtotilaa tehdä yhteisiä hyviä päätöksiä – vahvistaa erilaisuutta ja luoda yhteistyötä kansallisten prioriteettien asettamiseksi.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin