Turun Itämeripäivistä voimalataus alueelliselle yhteistyölle

Pulloposti nro 5
Mikko Lohikoski
Turun kaupunki, yhteysjohtaja
Centrum Balticum -säätiö, asiamies

Turku on 2014 Itämeri-toiminnan polttopisteessä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kaupungissa kokoontuvat niin Itämeren valtioiden neuvoston pääministerit, poliittiset ja elinkeinoelämän päättäjät, asiantuntijat kuin kansalaisjärjestötoimijatkin.  Turkuun odotetaan toista tuhatta osanottajaa.

Perusrungon Turun Itämeripäiville antaa 3.-4. kesäkuuta konferenssikeskus Logomossa järjestettävä kaksipäiväinen konferenssi, joka liittää toisiinsa kaksi keskeistä yhteistyöfoorumia:  Baltic Development Forumin huippukokous (BDF Summit) sekä EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumi.

Kumpikin näistä on jo itsessään vuosittaisen Itämeri-toiminnan kohokohta. Tänä vuonna ne järjestetään yhdessä ja lisäksi kytkeytyneenä pääministerikokoukseen.  Näin syntyy ainutlaatuinen mahdollisuus vuoropuheluun eri toimijoiden kesken.

Kullakin tapahtumalla – joita Turussa tullee olemaan kymmeniä - on oma erityinen teemansa ja järjestäjänsä. Yhteistä niille on ajoituksen lisäksi tavoite: Muuntaa Itämeren aluetta koskevat strategiat ja tavoitteet tehokkaammin käytännön toiminnaksi, edetä sanoista tekoihin. Strategiat ja prosessit ovat parhaimmillaan oivia työkaluja. Mutta viime kädessä toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan käytännön tulosten pohjalta. 

Erityisfokus Turun Itämeripäivillä on alueellisen yhteistyön kehittämisessä Venäjän kanssa. Siihen on vinhat perusteet: Pietari on Itämeren alueen suurin metropoli, ja yhdessä Leningradin alueen kanssa muodostaa erittäin merkittävän taloudellisen, hallinnollisen ja kulttuurisen valtakeskittymän.

Siihen, mikä Suomessa aletaan jo ymmärtää, ovat muutkin Itämeren toimijat havahtumassa: Venäjän osallistuminen on edellytys alueellisten kysymysten ratkaisemiselle, liittyvätpä ne sitten Itämereen, terveyteen, logistisiin pullonkauloihin tai ihmisten vuorovaikutukseen. Vielä enemmän yhteistyötä edellyttää Itämeren alueen kehityspotentiaalin muuntaminen ihmisten työksi, toimeentuloksi ja elämän laaduksi.

Vuonna 2009 hyväksytty EU:n Itämeristrategia tarjoaa erinomaisen kehikon ja yhteiset tavoitteet Itämeren alueen yhteistyölle. Nyt tulee varmistaa, että kaikki jäsenmaat ottavat strategian tosissaan, ja että sen hankkeet saavat alkavalla rahoituskaudella (2014-2020) tarvittavan rahoituksen.

Myös Suomen tulee jäntevöittää Itämeri-strategian toteutusta, muun muassa huolehtimalla siitä, että ministeriöiden lisäksi muut toimijat, kuten poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta, tuntevat sen tarjoamat mahdollisuudet ja pitävät sitä esillä.

Venäjä ei ole EU:n jäsen, eikä luonnollisestikaan osallistu sen strategioiden toteutukseen. Mutta tämän ei tule jarruttaa keskinäistä yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin intresseihin.

Käytännön ratkaisuksi näyttää muodostuvan yhteisymmärryksen etsiminen kahden alueellisen kehitysstrategian – Luoteis-Venäjän federaatiopiirin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen strategian ja EU:n Itämeristrategian – kesken.

Asiaa koskevat neuvottelut Euroopan komission ja Venäjän hallituksen (ulkoasiain- ja aluekehitysministeriöt) kesken ovat edenneet hyvässä hengessä. Niissä on sovittu, että tässä vaiheessa yhteistyössä keskitytään seuraaviin viiteen kysymysryhmään:

• ympäristö, mukaan lukien maatalous
• liikenne
• elinkeinoyhteistyö ja innovaatiot
• siviilisuojelu (hätätilanteet maalla ja merellä)
• ihmisten välinen vuorovaikutus (terveys, kasvatus ja koulutus, nuorisoyhteistyö, kulttuuri)

Tavoitteeksi on asetettu, että keskusteluissa päästäisiin tuloksiin kesäkuun Turun Itämeri-päiviin mennessä niin, että käytännön toimijoille voidaan näyttää vihreää valoa. Tämä antaisi voimakkaan myönteisen viestin yhteistyölle ”yli rajojen”. 

Turun kaupunki, yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa, toimii aktiivisesti näiden tavoitteiden puolesta.  Juuri päättänyt Turun ja Pietarin ystävyyssuhteen 60. juhlavuosi vahvisti monilla aloilla käytännön vuorovaikutusta, ja Varsinais-Suomen liiton sopimus Luoteis-Venäjän toimijoiden kanssa antaa tähän merkittävän lisän.

Turun ja Varsinais-Suomen toiminta on noteerattu myös kansainvälisesti. Euroopan Unioni on vastuuttanut niiden aloitteesta syntyneelle ”Turku-prosessille” Itämeri-strategiansa yhteistyön kehittämisen naapurimaiden, kuten Norjan, Valko-Venäjän ja aivan erityisesti Venäjän kanssa. Tämä on paitsi merkittävä luottamuksen osoitus, myös suuri ja työteliäs haaste, josta aiomme kunnialla selviytyä.

Painopiste Turku-prosessissa, jonka tavoitteena on käytännön alueellisen yhteistyön kehittäminen erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen ja EU-maiden kesken, on nyt konkreettisessa hankevalmistelussa.

Vain muutamia päiviä sitten saimme lisää myönteisiä uutisia: EU:n Itämeristrategian hankkeiden valmistelemiseksi tarkoitettua ”siemenrahaa” myönnettiin kahdelle uudelle prosessin hankkeelle. Toinen niistä painottuu paikallisten jätevedenpuhdistamoiden tukemiseen, toinen ammatillisen työvoiman liikkuvuuteen. Jo aiemmin saimme myönteisen päätöksen rakennusten energiatehokkuutta ja ”vihreää asumista” koskevaan hankkeeseen.

Yhteistyötä Venäjän kanssa siis tehdään – ja siitä on jo hienoja tuloksia, kuten Pietarin vedenpuhdistamot osoittavat. Myös tahtoa on, mistä Suomenlahti-vuosi on jälleen uusi esimerkki. Mutta tyytyväisyyteen ei ole varaa, sillä tehtävää riittää. Ja siihenkin tulee varautua, ettei kaikki aina suju ”nuottien mukaan”, sillä suurvaltapolitiikka ja muut syyt voivat aina aiheuttaa viiveitä. Mutta niiden ei tule estää yhteistyön rakentamista – pikemminkin päinvastoin!

Tehdään Turun huipputapahtumasta alueellisen yhteistyön vakuuttava näyte – ja voimalataus tiiviimmälle yhteistyölle yli rajojen.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 5/2014

Palaa otsikoihin