Turku haluaa olla ilmastotyössä kokoaan suurempi vaikuttaja

Pulloposti 1
Minna Arve
Kaupunginjohtaja
Turun kaupunki

Itämeren rannoilla elää yhdeksän maan kansalaisia ja satojen paikkakuntien asukkaita. Rannikkokaupunkejakin alueella on parisen sataa. Meri on yhdistänyt maita, kaupunkeja ja kansalaisia monin eri tavoin vuosisatoja.

Yhteistä on, että kaikille Itämeri on antanut paljon vaurautta ja mielihyvää, mutta pyrkiessämme kukin tahoillamme yhä parempaan elämään annoimme meren saastua silmiemme alla.

Itämeren huonoon tilaan on onneksi havahduttu. Se on kaikkien rantavaltioiden agendoilla ja suojelutoimia on tehty ja tehdään.  

On jo korkea aika, sillä nyt on jo kiire antaa merelle takaisin ilman ehtoja. Meri toipuu tavattoman hitaasti.

Työtä laajalla rintamalla ja yhteistyössä

On hyvä, että meren suojeluun on tartuttu monella tasolla ja monella taholla aina kansainvälisistä sopimuksista yksittäisten kansalaisten arjen valintoihin. Työtä, suuria ja pieniä tekoja tarvitaan joka puolella samoin kuin sinnikästä puhetta, jotta työ meren ja ilmaston puolesta ei hiivu ja jää muiden asioiden jalkoihin  

Itse näen, että kaupungeilla on merkittävä asema ja tehtävä kaikessa ilmastotyössä mukaan lukien merien suojelu.

Turun kaupunki haluaakin olla kokoaan suurempi vaikuttaja paitsi ilmaston ja Itämeren puolesta puhujana myös aktiivisena toimijana ja tien näyttäjänä.

Siihen on useita syitä, mutta Pullopostin lukijoille kukaties merkittävin seikka on se, että Turku sijaitsee äärettömän herkän Saaristomeren rannalla ja maailman kauneimman saariston edustalla.

Kestämätöntä on, että meidän meremme on Itämeren saastunein alue. Tilanne on saatava käännettyä parempaan ja nopeasti, muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Kuvaavaa on se, että edes uusien ravinnevalumien estäminen ei riitä nopeaan käänteeseen, koska meren ekosysteemissä jo oleva ravinnemäärä on niin suuri.

Turun kaupunki ei kykene omin voimin ja toimin ilmakehäänsä puhdistamaan tai Saaristomerta pelastamaan, mutta Turun kaupunki voi vaikuttaa siihen, että yhä useampi taho yhdistää voimansa ja toimii yhteisrintamassa ilman ja meren puolesta.

Ei sanoja ilman tekoja

Turku on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029 ja sen jälkeen ilmastopositiivinen alue.

Kun olemme kaupunkina lausuneet kunnianhimoisen tavoitteemme ääneen ja toimimme niin kuin puhumme, meihin on alettu luottaa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.  

Luottamus on puolestaan avannut Turulle uusia ovia ilmastofoorumeille vakuuttamaan myös muille, että työ ilmaston ja meren puolesta on kannattavaa kaikilta näkökulmilta tarkasteltuna.

Olen ylpeä, että Turun alueen kasvihuonekaasupäästöt on jo puolitettu vuoden 1990 tasosta. Mikä parasta, samaan aikaan alueen talous on kasvanut ja uudet vähähiiliset ratkaisut sekä kiertotalous ovat tuottaneet uutta osaamista, kilpailukykyä ja työtä.

Uskon vahvasti, että ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä toiminta tarkoittaa myös parempaa ja sujuvampaa arkea ihmisille.

Turun ilmastotoimet ovat saaneet viime vuosina useita kansainvälisiä tunnustuksia. Se tuntuu tietysti hyvältä, mutta paljon arvokkaampaa on, että tekemämme työ toimii esimerkkinä muillekin tai että saamme uusia tahoja mukaan paikalliseen ilmastotyöhön ja meren suojelutyöhön. Ilman Turun yliopiston ja Åbo Akademin sekä monien alueemme yritysten ja yhteisöjen toimia emme olisi näin pitkällä.

Myös kaupungin omat yhtiöt kuten Puhdistamo, Satama, Vesihuolto ja Jätehuolto ovat kaikki sitoutuneita kestävän kehityksen edistämiseen ja meren suojeluun.

Esimerkiksi Turun Satamassa lopetettiin etuajassa vuonna 2019 ruoppausmassojen läjittäminen mereen ja seudullinen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on huippulaitos. Puhdistamo saa poistettua merta rehevöittävästä fosforista ja kiinteästä aineesta 99 % ja typestä yli 80 %.  Meriveden laatu on puhdistamon parikymmenvuotisen olemassaolon aikana parantunut Turun merialueella, vaikka meri toipuu hyvin hitaasti.

Palaa otsikoihin