Tavarakaupassa Suomi on saari

Pulloposti 18
Olli-Pekka Penttilä
Tilastojohtaja
Tulli

Koronapandemian alkuvuosina Suomi turvasi ulkomaankaupan tukemalla lähes tyhjissä matkustaja-aluksissa kulkevaa tavaraliikennettä, joka mahdollisti häiriöttömän tavaratuonnin ja myös tavaraviennin jatkumisen. Eniten korona puuroutti ulkomaankaupan logistiikkaa lähinnä Kiinan satamissa, kun yksittäiset kaupunkikohtaiset koronasulut sulkivat tehtaita ja satamia. Nyt Kiinankin tilanne näyttää avautuneen, joten korona jäi muttei suoraan enää vaikuta ulkomaankauppaan ja konttikuljetustenkin kustannuspaine on hellittänyt.

Jo vuoden 2021 alusta alkanut ulkomaankaupan hintojen nousun huippu saavutettiin elokuussa 2022, jonka jälkeen hinnat ovat alkaneet hitaasti laskea. Vuonna 2022 Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 18,2 prosenttia, mutta itse asiassa viennin volyymi laski 5,2 prosenttia ja vientihinnat puolestaan nousivat 24,2 prosenttia. Vienti oli arvoltaan ennätyssuuri 81,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo suureni 26,5 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna, mutta tuonnin volyymi kasvoi vain 0,7 prosenttia ja tuontihinnat 24,9 prosenttia. Tavaratuonnissakin saavutettiin arvossa ennätys eli 92,3 miljardia euroa. Lähes kokonaan merikuljetuksina kulkevissa kivennäispolttoaineissa tuonti oli jo lähes 10 miljardia euroa suurempi kuin niiden vienti.

Suomen ulkomaankaupan logistiikkaa muuttanut rakennemuutos tapahtui vuonna 2022. Muutos Suomen ulkomaankaupan määrässä on ollut poikkeuksellinen, koska merikuljetusten osuus kohosi loppuvuonna jo 95 prosenttiin ollen sitä edellisvuonna vastaavaan aikaan 84 prosenttia. Samalla ulkomaankaupan rautatiekuljetusten määrä laski 86 prosenttia ja maantiekuljetusten 68 prosenttia. Muutos johtuu itämaarajaliikenteen supistumisesta. Suomen kauppa Venäjän kanssa laski Venäjän Ukrainan-sodan seurauksena enemmän kuin Neuvostoliiton romahdettua. Joulukuussa 2022 Venäjän arvo-osuus kokonaistuonnistamme oli enää 2,6 prosenttia, kun vielä saman vuoden tammikuussa se oli 15,8 prosenttia. Kokonaisviennistä Venäjän osuus väheni tammikuun 5,4 prosentista joulukuun 2,7 prosenttiin. Olemme todellakin ulkomaankaupan suhteen saari, jolloin Itämeren laivarahdin merkitys korostuu aiempaa enemmän.

Meriliikenteen turvaaminen on Suomelle tärkeää huoltovarmuudenkin kannalta. Siksi Raumalla rakennetaan Merivoimille neljää monitoimikorvettia ja Turussa rakennetaan Rajavartiolaitokselle kolmen vanhan ulkovartiolaivan korvaajiksi kahta nykyaikaista monitoimialusta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt jäänmurtajien uusimistarve, jossa Ruotsin kanssa yhteistyö voisi tuoda molemmille etuja ja hyötyjä. En ole merialuksien asiantuntija, mutta monitoimisille jäänmurtajille voisi kehittää myös joitain muitakin tehtäviä varsinkin purjehduskausiksi.

Helsingin telakka sai tilauksen tammikuussa 2022 venäläiseltä kaivosyhtiö Norilsk Nickeliltä uudelle jäänmurtajalle, jonka ajankohtaa voi jokainen näin jälkikäteen pohtia. Rakentamisen oli määrä alkaa Hietalahden telakalla vuonna 2023, mutta ulkoministeriö antoi 30.9.2022 kielteisen päätöksen vientilupa-asiassa. Helsingin telakalla voisi oikeanlaisella omistajapohjalla olla erinomainen mahdollisuus saada uusi jäänmurtajatilaus Suomesta.

Kaupallinen meriliikenne on yksityisten yritysten hallinnassa. Aluskäyntejä Suomen satamissa on noin 32 tuhatta vuosittain. Aluksen kansallisuuden mukaan vuonna 2021 suomalaisten alusten osuus oli 43,4 prosenttia kaikista satamakäynneistä ja vuonna 2022 osuus oli 43,7 prosenttia, joten osuus ei merkittävästi muutu vuosittain. Viime vuonna suomalaisten alusten jälkeen seuraavina olivat osuudeltaan virolaiset 11,9 prosenttia, ruotsalaiset 10,6 prosenttia, alankomaalaiset 9,1 prosenttia, portugalilaiset 4,5 prosenttia, kyproslaiset 4,3 prosenttia ja norjalaiset 2,4 prosenttia. Vain 21 venäläistä alusta kävi viime vuonna Suomen satamissa, joten färsaarelaisiakin aluksia kävi venäläisiä enemmän.

Alusten lippuvaltioiden kirjo on monimuotoinen. Huomiona nostaisin, että Venäjän öljytuotteiden kuljetuksia hoitaa nykyisin pääasiassa EU-maiden ulkopuoliset alukset. Näiden kuntoluokat ovat heikompia kuin aiemmin, joten öljyonnettomuuden riski on kasvanut Itämerellä. Onneksi tänä talvena jään laajuus on ollut vuosittaista keskiarvoa pienempi. Lisähaastetta muodostavat myös tulevat tuulipuistoalueet, joiden kohdalla tarvitaan rahtialuksille talvimerenkulussa saattoa aiempaa enemmän.

Alussa mainitsemani suuri kivennäispolttoaineiden tuonti saattaa tulevina vuosina supistua merkittävästi. Venäjältä kaasumaisen maakaasun tuonti loppui 21.5.2022, viimeinen raakaöljytankkeri saapui Primorskin öljysatamasta 20.7.2022 sekä kivihiilen tuonti loppui 10.8.2022. Muiden öljytuotteiden tuonti Venäjältä loppui 5.2.2023. Nämä muutokset johtuivat pääosin EU:n asettamista tuontipakotteista, mutta myös suomalaiset yritykset olivat etukenossa lopettamassa omaa Venäjän tuontiaan. Muutos saattaa olla jopa pysyvä.

Naantalin öljyjalostamo lopetti toimintansa vajaa pari vuotta sitten ja Porvoon jalostamolla pohditaan raakaöljyn jalostuksen lopettamista, jolloin siellä keskityttäisiin uusiutuvien tuotantoon. Suomessa on lisäksi asetettu kansallisesti liikennepolttoaineiden jakelijoille velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus uusiutuvia polttoaineita. Viime vuonna jakeluvelvoite oli 12 prosenttia ja ensi vuonna se on jo 28 prosenttia. Nämä muutokset indikoivat raakaöljyn tuonnin supistumista tulevina vuosina, joka pienentäisi tuontiriippuvuuttamme energiatuotteista.

Energiamurros fossiilisista kohti päästövapautta on käynnissä. Uutta tuulivoimaa on otettu käyttöön merkittävästi, jota tulee koko ajan lisää sähkötuotantoon. Päästövapaan sähkötuotannon kylkeen ollaankin käynnistetty useita vetyhankkeita, jolloin toivottavasti Suomeen syntyy uusi vetytuotantoklusteri.

Tullissa tuemme ulkomaankaupan sujuvuutta ja yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Tullin tehtävä on huolehtia siitä, että maahan tulevat ja maasta lähtevät tavarat liikkuvat kontrolloidusti ja että niiden tulliselvityksessä noudatetaan EU:n ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Toimintamme on ollut jo pitkään asiakaslähtöistä. Onkin tasapainoilua varmistaa ulkomaankaupan sujuvuus, mutta silti tehdä siihen tarvittavat kontrollit.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin