Tapaus Eurochem loppuun käsitelty?

Pulloposti nro 33
Martti Kiuru
Kauppalehden kirjeenvaihtaja Pietarissa

Riippumaton eurooppalainen ympäristökonsultti alkaa seurata Kingiseppissä sijaitsevan Eurochemin Fosforit-lannoitetehtaan toimintaa syyskuussa. Asiasta ovat sopineet Eurochemin johto ja John Nurmisen Säätiö.

Viime vuoden syksyllä Eurochem yllätettiin rysän päältä, kun Suomen ympäristökeskuksen lahjomaton erikoistutkija Seppo Knuuttila mittasi tehtaan alueelta Luga-jokeen johtavasta pikkupurosta erittäin korkeita fosforipitoisuuksia.

Aluksi Eurochem kiisti mahdollisuuden, että päästö olisi peräisin tehtaan alueelta. Knuuttila intti vastaan. Tutkijan mukaan korkeat fosforiarvot olivat lähtöisin tehtaan alueella sijaitsevasta kipsijätevuoresta.

Yhtiö valjasti pr-osastonsa resurssit käyttöön ja kutsui suomalaistoimittajia tutustumaan Luga-joen päästöihin. Toimittajia kierrätettiin yhtiön laboratoriossa ja kahdella näytteenottopaikalla, jotka sijaitsivat Luga-joella ja tehtaan alueelta Lugaan laskevalla pikkujoella.

Itsekin pistäydyin tehtaalla ja koin, että Eurochemin paikallisjohdon olemuksesta välittyi hermostuneisuus ja epätietoisuus. Tuli tunne, että toimittajia sumutetaan.

Fosforikohu paisui absurdeihin mittoihin huhtikuussa, kun Venäjän viranomaiset pidättivät tutkija Knuuttilan Luga-joelta ja takavarikoivat tämän tietokoneen.

Lopulta Eurochem joutui ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja tunnustamaan, että päästöt ovat kuin ovatkin peräisin tehtaan alueen pintavalumavesistä, jotka uuden puhdistuslaitoksen avulla tullaan jatkossa keräämään talteen.

Mitä Eurochem-seikkailu opetti Itämeren suojelusta?

Ainakin sen, että Venäjän ja länsimaiden toimintakulttuureissa on edelleen aikamoisia eroja. Eikä ainakaan Venäjän eduksi.

Suorapuheinen Seppo Knuuttila pitää yhtenä syynä fosforijupakkaan venäläisviranomaisten lahjottavuutta ja omanarvontunnon puutetta. Kun viranomaiskontrolli puuttuu, asiat pitkittyvät ja mutkistuvat, kunnes katastrofi koittaa.

Esimerkiksi Pietarissa sotateollisuusyhtiöt ovat päästäneet vuosia likavesiään puhdistamattomina Neva-jokeen ja viranomaisten silmän välttäessä maksaneet ympäristörikoksistaan vain muodollisia sakkoja.

Ympäristöalan viranomaisilla on Venäjällä kehnot palkat ja suuri yhtiö voi helposti maksaa avainvirkamiehelle 10 vuoden palkan vaitiolosta. Virkamieskin on vain ihminen, jolla on iso perhe ja asuntovelkaa… 

Eurochem-tapauksessa paljon haukuttu globalisaatio näyttää tulleen ympäristöaktiivien avuksi. Eurochem on kansainvälinen suuryhtiö, joka myy tuotteitaan yli 80 maahan. 2,5 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä yritys suunnittelee tiettävästi listautumista Lontoon pörssiin.

Mokaaminen on inhimillistä, mutta maineen menetys tulee globaalissa bisneskulttuurissa sata kertaa kalliimmaksi, kuin uuden putsarin hankkiminen.

Tämän seikan on näköjään hoksannut myös Eurochemin pääomistaja, miljardööri Andrei Melnitšenko – ja hyvä niin.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä. 

Pulloposti 33/2012

Palaa otsikoihin