Talvesta 2022–2023 selvittiin ilman sähköpulaa, kuinka käy ensi talvena?

Pulloposti 54
Timo Kiiveri
Johtaja, omaisuudenhallinta
Fingrid

Viime syystalvella eurooppalainen sähköjärjestelmä oli varsinaisessa happotestissä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti maakaasun hinnan pilviin. Saksan ja Italian energiahuollon riippuvuus maakaasusta nosti sähkön hinnan korkeaksi koko markkina-alueella. Ranskassa ydinvoimaloiden kapasiteetista noin puolet oli pois markkinoilta, syynä jäähdytysputkien korroosio-ongelmat ja huoltoseisokit. Venäjän ja Suomen välinen, kymmeniä vuosia palvellut ja noin 10 % Suomen sähköenergiasta tuottanut siirtoyhteys kytkettiin pois käytöstä toukokuussa 2022. Loppuvuonna 2022 sähkön riittävyyden Suomessa pystyi hyvin tiivistämään kysymyksiin: Tuleeko Olkiluoto 3:n 1 600 megawattia (MW) käyttöön ja jos niin milloin? Kuinka kylmää on Suomessa? Tuuleeko? Entä ovatko rajajohtoyhteydet Ruotsiin, Viroon ja Norjaan käytössä?

Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että mennyt talvi sujui hyvin sähkön saatavuuden osalta. Koko suomalainen yhteiskunta oli kriisitietoinen ja osallistui merkittävästi sähkön säästöön. Talvikuukausien sähkönsäästö oli 3–10 % vuoden takaiseen verrattuna. Mennyt talvi oli leuto. Suomen sähkön huippukulutus saavutettiin vasta maaliskuun yhdeksäntenä päivänä, jolloin huipputunnin kulutus oli keskimäärin 12 192 MW. Tämä on kaukana 15 105 MW ennätystasosta, joka saavutettiin vuoden 2016 tammikuun kovilla pakkasilla. Olkiluoto 3 auttoi sähkön riittävyydessä testiajon aikana ja laitos aloitti säännöllisen sähköntuotannon huhtikuussa 2023. Tämä vakautti selvästi sähkön tarjontaan.

Suomessa on asennettua tuulivoimaa noin 6 000 MW. Vuonna 2022 sitä rakennettiin reilut 2400 MW. Loppukevään tuuliset päivät ja Olkiluoto 3 muuttivat markkinadynamiikkaa ja Suomessa nähtiin ensimmäistä kertaa negatiivisia sähkön hintoja jopa vuorokausitasolla. Lisäksi Suomesta vietiin sähköenergiaa ensimmäistä kertaa noin 20 vuoteen. Miltä näyttää sitten sähköjärjestelmän tulevaisuus ja sähkön riittävyys ensi talvena?

Suomen energiajärjestelmä kehittyy hurjaa vauhtia. Suomessa tuotettu ja kulutettu sähkö on entistä vähäpäästöisempää. Fingridin maaliskuussa julkaisemassa sähköjärjestelmävisiossa varaudutaan merkittävään sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvuun. Tuotannon liityntäkyselyt ja valtava 280 gigawatin (GW) potentiaali jatkavat kasvuaan: maatuulivoiman rinnalla nyt myös aurinko- ja merituulivoimainvestoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Puhtaan tuotannon kasvu vetää puoleensa sähkön kulutusta ja ulkomaisia investoijia. Kulutuspuolen liityntäkyselyitä on jo 15 000 MW edestä eri puolella Suomea, vetyteollisuudessa, datakeskuksissa, lämmityksessä sekä metalliteollisuudessa. Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla sähköverkkoon liitettiin uutta uusiutuvaa tuotantoa 772 MW. Luotettavat sähköverkot ovat yksi tärkeimmistä kansallisista kilpailukykytekijöistä vihreän siirtymän teollisissa hankkeissa. Kantaverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelma on noin neljän miljardin euron suuruinen. Investointien kasvun taustalla on edelleen kiihtyvä uusiutuvan sähköntuotannon rakentaminen, sähkön kulutuksen kasvu vihreän teknologian teollisuushankkeiden vetämänä ja yhteiskunnan sähköistyminen.

Uusiutuvan säästä riippuvan energiatuotannon voimakas kasvu ja alueelliset keskittymät muuttavat sähköjärjestelmän toimintaa ja hallinnan edellytyksiä. Tämä kehitys vaatii useita järjestelmätason muutoksia, uusia teknisiä ratkaisuja ja entistä tiiviimpää yhteistyötä kaikkien sähkön käyttäjien ja tuottajien kesken. Erilaisia kulutusjoustoratkaisuja ja -malleja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Sähköjärjestelmän tulevaisuus näyttää siis hyvältä. Olkiluoto 3 on saatu tuotannolliseen ajoon, joka poistaa seuraavan talven epävarmuutta tuottaen tasaista 1600 MW perusvoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaa rakennetaan edelleen lisää. Kapasiteettia on huomattavasti enemmän kuin viime talvena, toki tuulen voimakkuudesta riippuen. Talvilajien ystävänä toivoisin kunnon pakkastalvea, mutta sähkönkäyttäjänä kelpaisi vähän lauhempikin. Ensi vuoden tammi-maaliskuun (verollinen) futuurihinta on tätä kirjoittaessa yhdeksän senttiä per kilowattitunti. Viime talvi opetti meille kaikille kriisitietoisuutta ja uskon, että kulutusjoustoa löytyy tarvittaessa edelleen sekä yrityksillä että yksityisillä kuluttajilla. Rajajohtoyhteyksiä on rakenteilla yksi lisää - Aurora Line Suomen ja Ruotsin välille - joka valmistuu 2025. Se ei vielä ensi talvena auta, mutta jatkossa kyllä. Olen siis luottavainen, että ensi talvesta selvitään edellistä paremmin.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin