Talousjournalismi muuttuu, mutta ei ole rikki

Pulloposti 92
Anni Erkko
Toimituspäällikkö
Talouselämä

Suomalainen ja pohjoismainen journalismi on tunnettua objektiivisuudestaan ja lahjomattomuudestaan. Ne ovat kaksi journalismin tärkeää arvoa, joista mediakenttä pitää kiinni journalismin muuttuessa ajan mukana.

Viime aikoina on usein kuulunut väite siitä, että media on rikki, että media on lähtenyt liikaa huomiotalouden pyörteisiin ja unohtanut velvollisuutensa kertoa siitä, mikä on tärkeää ja merkityksellistä lukijoille. Talousjournalismista tätä kehityskulkua ei voi havaita, päinvastoin.

Talousjournalismi on kyllä muuttunut valtavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 2000-luvun alussa taloustoimituksissa keskityttiin raportoimaan yritysten uutisista ja päättäjien näkemyksistä. Tavallista ihmistä koskettavat arjen talousasiat oli eriytetty omille kuluttajasivuilleen tai -osastoille. Tämä jako loi mielikuvan, että yritysmaailma, tavallinen kuluttaja ja työelämä olisivat jotenkin toisistaan erillisiä saarekkeita, ja että ne painavimmat talousuutiset olivat jo tapahtuneita isoja kansainvälisiä kehityskulkuja, kuluttaja-aiheet sen sijaan jotain arkisempaa.

Nyt kuva on muuttunut. Jo tapahtuneen raportoinnista on siirrytty vahvasti eteenpäin katsovaan otteeseen. Talousjournalismi kertoo, millaisia kehityskulkuja on luvassa, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Tämä on tärkeää esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja ympäristötuhojen kaltaisia aiheita ajatellen. Riittävä näkymä eteenpäin tarjoaa päättäjille ja tavallisille kansalaisille mahdollisuuden tehdä muutoksia, jotta haitalliset kehityskulut saadaan käännettyä paremmalle kurssille.

Toinen iso muutos tapahtunut suhteessa yritysten käsittelyyn talousjournalismissa. Myötäsukaista yritysten viestien suodattamatonta läpipääsyä näkee mediassa harvoin. Taloustoimittajat osaavat vaatia yrityksiltä tarkempia vastauksia, suhteuttavat yritysten uutiset yhä useammin talouden yleisempiin ilmiöihin ja vaativat yrityksiä tilille esimerkiksi vastuullisuusasioissa. Tämä tuo uutta syvyyttä talousuutisiin.

Talousjournalismin tärkeä osa tänä päivänä on myös ihmisten valistaminen heidän omasta taloudestaan. Tälle on Suomessa huutava tarve, sillä suomalaisten taloustaidoissa on parantamisen varaa. Ylivelkaantumisen ongelma on aito, ja liian moni suomalainen pitää oman talouden haltuun ottamista hankalana. Sijoittaminen on yleistynyt, mutta sijoittajakansana olemme nuori. Arjen talouden juttujen tekeminen on talousjournalismin oleellinen osa, sillä vain talousviisas kansa voi menestyä myös kansakuntana. Ja vasta oman talouden ymmärtämisen kautta voi ymmärtää laajempaa yritystaloutta ja koko valtion taloutta.

Talousjournalismia tehdään kuunnellen lukijaa yhä herkemmällä korvalla. Tämä ei tarkoita, että valta juttuvalinnoista olisi luovutettu yleisölle. Sen sijaan se tarkoittaa, että toimituksissa on ymmärretty, että ollakseen relevantti myös uusille sukupolville nykyisessä mediamaailman kilpailussa, talousjournalismin on tarjottava jotain sellaista, jota ihmiset haluavat lukea ja jonka he kokevat merkitykselliseksi. Vahvan printtimedian aikakautena sanomalehtien ja talouslehtien lukeminen oli vahva tapaan perustuva teko. Toimitukset saivat valita aiheensa oman asiantuntemuksensa pohjalta, ja lukija kulutti sitä, mitä hänen valitsemansa media sattui tarjoamaan. Tämän päivän mediamaisemassa tilanne on tyystin toinen. Jokainen suomalaisen median käyttäjä voi valita yhä suuremmasta määrästä kotimaisia ja ulkomaisia medioita, ja lukijoiden ajasta kilpailevat myös uudet mediat. Sosiaalinen media on monelle tärkeä uutisten lähde, ja tämä koskee myös talousuutisia. Jotta kasvatamme uusista sukupolvista huippuluotettavan suomalaisen median käyttäjiä, journalismin pitää jo nyt pystyä puhuttelemaan heitä niissä kanavissa, joissa he ovat.

Nämä kaikki kehityskulut elävät talousjournalismissa rinnakkain, välillä sulassa sovussa, välillä ristiriitoja aiheuttaen. Toimitusten rajallisten resurssien takia arjessa tehdään jatkuvaa valintaa. Mikä aihe on juuri tänään se, johon meidän mediamme tarttuu? Ilahduttavasti kotimaisen talousjournalismin kentällä aihevalintojen kirjo on useimpina päivinä monipuolinen. Erilaiset talousmediat takaavat sen, että useiden lukijoiden kiinnostuksen kohteet käsitellään jutuissa. Silti aina jotain jää näkemättä. Siksi talousjournalistien pitää joka päivä arvioida tekemäänsä työtä uudelleen: olemmeko tarttuneet niihin juuri oikeisiin ja tärkeisiin aiheisiin? Mitä olemme unohtaneet? Kenelle työtämme teemme?

Talousjournalismi on onnistunut uudistumaan ja sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Tarve punnitulle taloustiedolle ei ole katoamassa. Julkaisukanavat muuttuvat, mutta se ei itse asiassa muuta työn ydintä. Puolueettoman tiedon tarjoaminen on työtämme jatkossakin.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin