Suomi ja Ukrainan jälleenrakentaminen

Pulloposti 11
Antti Vänskä
Erityisedustaja / Ukrainan jälleenrakennus, suurlähettiläs
Ulkoministeriö, Itä-Euroopan yksikkö

Venäjän Ukrainassa aloittamaa laitonta hyökkäyssotaa on käyty jo kolme vuotta. Ukraina on hämmästyttänyt maailmaa rohkeudellaan ja vastarinnallaan. Se ei ole alistunut vääryyden ja vihollisen määrällisen ylivoiman edessä, vaan on hellittämättömästi puolustanut aluettaan, itsenäisyyttään, suvereniteettiaan ja samalla myös kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.

Venäjä on hämmästyttänyt maailmaa piittaamattomuudellaan kansainvälisestä oikeudesta ja valtavista uhriluvuista. Pitkittyneen sodan aikana on kuollut satojatuhansia venäläisiä ja ukrainalaisia sotilaita sekä ukrainalaisia siviilejä. Tuhon mittakaava ja kustannukset ovat sanan varsinaisessa merkityksessä mielettömät.

Kaikki sodat päättyvät joskus. Toiveikkaat puheet rauhasta Ukrainassa ovat voimistuneet viime aikoina, mutta epävarmuus tulevasta on hyvin suurta. Tärkeää on, että aikanaan solmittava rauha on Ukrainalle oikeudenmukainen ja kestävä.

Sodan jälkeen Ukraina on monelta osin rakennettava uudelleen. Venäjä on tuhonnut valtavan määrän Ukrainan sotilas- ja siviilikohteita. Tuhatmäärin voimalaitoksia, liikenneväyliä, asuntoja, kouluja, sairaaloita, tuotantolaitoksia ja muuta infrastruktuuria on korjattava tai rakennettava uudelleen. Lähes kolmasosa maan pinta-alasta on tai voi olla miinoitettu, minkä seurauksena edessä on useita vuosia kestävä miinanraivaaminen.

Jälleenrakentamista tapahtuu jo sodan aikana, mutta vasta kestävän rauhan oloissa toiminta voi käynnistyä täydellä teholla. Kokonaisuudessaan jälleenrakentamisessa on kyse vuosikymmeniä kestävästä urakasta, jonka kustannusten arvioidaan olevan satoja miljardeja euroja. Tässä Ukraina tarvitsee mittavaa kansainvälistä tukea.

Jälleenrakentamisen kansainvälinen koordinaatio pohjautuu Ukrainan ja G7-maiden yhteistyöhön, johon on tullut mukaan lisää maita, Euroopan unioni ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia. Suomi on toiminnassa mukana tarkkailijajäsenenä. Unionilla on koordinaatiossa keskeinen asema, koska EU jäsenvaltioineen on Yhdysvaltojen ohella Ukrainan suurimpia tukijoita ja koska valmistautuminen EU-jäsenyyteen on EU:n jälleenrakentamistuessa keskeinen läpileikkaava teema. Fyysisen rakentamisen lisäksi kyse on myös yhteiskunnan uudelleenrakentamisesta eurooppalaisen mallin mukaiseksi esimerkiksi lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla uudistuksilla.

Suomi on myös hallitusohjelmassaan kesäkuussa 2023 sitoutunut Ukrainan tukemiseen. Merkittävin osa, yli 70 %, Suomen tuesta on puolustusministeriön koordinoimaa puolustusmateriaaliapua. Lisäksi tukea annetaan kehitysyhteistyön, siviilipuolen materiaaliavun, humanitaarisen avun sekä siviili- että sotilaallisen kriisinhallinnan kautta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja kunnat ovat niin ikään merkittäviä toimijoita Ukrainan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yrityksiltä on saatu materiaaliapuna huomattavia lahjoituksia esimerkiksi energiasektorilla.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on myös laatinut kaksiosaisen Ukraina-jälleenrakennussuunnitelman. Sen ensimmäisessä, joulukuussa 2023 julkaistussa osassa keskitytään kysymyksiin, joilla edistetään suomalaisyritysten mahdollisuuksia osallistua jälleenrakentamiseen. Suunnitelman keskiössä ovat rahoituskysymykset ja yrityksille tarjottavat neuvontapalvelut. Ukrainan menestymiselle on välttämätöntä saada maahan kestävää liiketoimintaa ja myös kansainvälisiä investointeja. Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista ja jälleenrakennukseen soveltuvaa teknologiaa ja tietotaitoa.

Jälleenrakennussuunnitelman toinen osa julkaistiin joulukuussa 2024. Se on kuvaus siitä, mitä Suomi tekee Ukrainan tukemiseksi nyt ja lähivuosina. Toisessa osassa käsitellään erityisesti Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöä, ja kokonaiskuvan hahmottamiseksi suunnitelmassa kerrotaan myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja kuntien monipuolisesta työstä Ukrainan auttamiseksi.

Suomen tuki on mittavaa ja laaja-alaista; Ukrainasta on helmikuun 2022 jälkeen tullut Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tukea kohdistetaan sekä välittömiin tarpeisiin että pidemmän aikavälin kehittämiskohteisiin esimerkiksi opetus- ja ympäristösektoreilla. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat suunnitelmassa läpileikkaavia teemoja. Osana Euroopan unionia Suomi tukee Ukrainan EU-tietä ja siinä tarvittavien uudistuksien toteuttamista. Kun tuessa huomioidaan myös puolustusministeriön koordinoima puolustusmateriaaliapu, Suomi lukeutuu taloutensa kokoon suhteutettuna Ukrainan suurimpiin tukijoihin kansainvälisesti. 

Ukrainan jälleenrakentaminen: Suomen kansallinen suunnitelma, 2. osa

Återuppbyggnaden av Ukraina : Finlands nationella plan, del 2

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin