Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
27.2.2025 9.00
Suomi ja Latvia vahvistavat kumppanuuttaan puolustusyhteistyössä
Pulloposti 12
Anne Saloranta
Suurlähettiläs
Suomen Riian-suurlähetystö
Suomen ja Latvian suhteet ovat nykyisin läheisemmät ja moniulotteisemmat kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti tämä näkyy tiivistyneessä puolustusyhteistyössä Suomen liityttyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon NATO:on, mutta myös Venäjän toimista johtuvan turvallisuusuhan kasvaessa. Suomi ja Latvia jakavat saman turvallisuusympäristön. Molemmat maat tekevät tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuudessa, puolustusharjoituksissa sekä ilma- ja alueellisessa puolustuksessa. Artikla 5 mukainen NATO:n kollektiivinen puolustusperiaate on keskeinen osa yhteistä puolustautumisen strategiaamme.Latvia on ollut NATO:n jäsen kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana se on yhdessä puolustusliittoon samaan aikaan liittyneiden naapurimaidensa Viron ja Liettuan kanssa vahvistanut Baltian alueen puolustuksen yhteisrakenteita. Vuonna 2014 Riikaan perustettiin NATO:n strategisen viestinnän osaamiskeskus (NATO StratCom Center of Excellence), joka keskittyy liittokunnan strategisten viestintävalmiuksien kehittämiseen poikkitieteellisenä alustana tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Suomi on osallistunut keskuksen toimintaan vuodesta 2015 rahoittamalla keskukseen suomalaisen asiantuntijan tekniikan ja tieteen kehittämisjaoston päällikkötehtävään. Filosofian tohtori Päivi Tampere on vastikään aloittanut tehtävässä puolustusministeriön viestintäpäällikön Max Arhippaisen seuraajana.
Vuonna 2017 Latvia vastaanotti NATO:n Varsovan huippukokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti eFP-taisteluosaston, joka asettui Ādažin tukikohtaan noin 20 kilometriä Riiasta pohjoiseen. Kanada otti johtoroolin useista liittokunnan maista koostuvien joukkojen kehysvaltiona. Sittemmin taisteluosasto on laajentunut prikaatiksi. Lisäksi NATO on vahvistanut jalansijaansa Latviassa monikansallisten joukkojen pohjoisen divisioonan prikaatin päämajana.
Samanaikaisesti Latvia kasvattaa ja vahvistaa omaa kansallista puolustustaan. Tässä se tekee tiivistä yhteistyötä Suomen kanssa; suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on ollut esimerkkinä kehitys- ja uudistustyössä Latvian palautettua pakollisen asevelvollisuuden kesällä 2023. Kokonaismaanpuolustustaan kehittäessään Latvia käyttää mallina Suomen kokonaisturvallisuuden konseptia. Suurlähetystönä olemme olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä tuoden asiantuntijoita yhteen ja tarjoten tilojamme tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen kokonaisturvallisuuden monilla osa-alueilla.
Suomi ja Latvia tekevät tiivistä yhteistyötä puolustusharjoituksissa sekä osallistuvat toistensa koulutuksiin tarjoten tukea ja asiantuntemusta. NATO:n Baltian ilmapuolustusoperaatio (Baltic Air Policing) on esimerkki yhteistyöstä, jossa jäsenvaltioiden hävittäjät valvovat alueen ilmatilaa. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (NORDEFCO) ja Baltian maiden puolustuskorkeakoulun (BALTDEFCOL) tarjoama koulutus vahvistavat osaltaan alueellista panostusta turvallisuuteen.
Kahdenvälisen puolustusyhteistyön keskiössä on maidemme välinen materiaaliyhteistyö Latvian vahvistettua osallistumisensa Patrian yhteishankkeeseen koskien 6x6 panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja. Latvia on tilannut lähes 300 ajoneuvoa Patrialta ja vastaa niiden kokoamisesta pääosin Latvia-Patrian tuotantolaitoksessa Valmieran kaupungissa. Molempien osapuolten arvostaman yhteistyön myötä suomalainen puolustusteollisuus on saavuttanut laajemminkin jalansijaa Latviassa. Ammusvalmistaja Nammon suunnitelma avata panostehdas Latviaan seuraavien kahden vuoden aikana tarjoaa osaltaan uusia mahdollisuuksia maidemme välisessä puolustusyhteistyössä, kuten myös Latvian huomattava asiantuntijuus ja johtorooli Ukrainan puolustusta tukevassa droonituotannossa ja sen kehittämisessä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt alueellista turvallisuusuhkaa, erityisesti Baltian alueella. Suomi ja Latvia jakavat huolen Itämeren alueen turvallisuudesta ja tekevät tiivistä yhteistyötä vahvistaakseen alueellista puolustusta ja varautumista mahdollisiin kriisitilanteisiin. Tämä yhteistyö on olennainen osa Pohjois- ja Itä-Euroopan turvallisuuden ylläpitämistä ja vahvistamista sekä yhteistä sitoutumistamme alueen puolustukseen.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö