Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Suomi hoi! Kasvavassa Norjassa kaivataan suomalaista osaamista ja yrityksiä!
Pulloposti nro 3
Erik Lundberg
Suurlähettiläs
Suomen suurlähetystö, Oslo
Muutama vuosi sitten vallinnut arktinen villitys on hieman laantunut. Norjassa arktinen unelma on kuitenkin monella tasolla osa arkea, ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat edelleen Suomen näkökulmasta katsottuna huomattavat.
52 miljardia euroa. Se on summa, jonka Norja suunnittelee investoivansa tulevien 10 vuoden aikana liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tämä summa on lähes yhtä suuri kuin Suomen valtion vuosibudjetti (54 miljardia euroa). Kuka hallitsee kylmät olosuhteet kestävän tierakennuksen?
20 miljardia kertoo, kuinka erilaisen määritelmän termi "kriisi" saa eri maissa. Kyseessä on summa, joka tänäkin vuonna investoidaan Norjan mannerjalustalla – öljy- ja kaasuteollisuuden hiljentymisestä huolimatta. Modernin Norjan suurimman teollisen projektin, Johan Sverdrup -öljykentän, rakentaminen on alkanut. Norjalaistoimijoiden etsiessä kustannustehokkaita ratkaisuja on kilpailukykyiselle ja varmalle toimittajalle kysyntää. Missä viivyt, Suomi? Juuri nyt on oikea aika luoda suhteita Norjan öljy- ja kaasualaan!
Seitsemän miljoonaa. Se on tällä hetkellä Suomen kokoisen Norjan väestöennuste vuoteen 2040 mennessä. Kuka rakentaa tämän kasvavan väestön tarvitsemat 700 000 uutta asuntoa? Kuka auttaa uusien koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen rakentamisessa – infrastruktuurista puhumattakaan? Viime vuonna pelkästään Oslon kaupunki käytti 284 miljoonaa euroa koulujen uusrakentamiseen ja kunnostukseen. Norjan hallitus on kanavoinut ensi vuoden budjettiehdotuksessa 270 miljoonaa euroa lyhytaikaisiin toimenpiteisiin infrastruktuurin kehittämiseksi ja julkisen rakennuskannan korjaamiseksi.
Miljardi euroa. Sen verran rahaa Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett investoi kantaverkon kehittämiseen – vuosittain. Sähkölinjojen alusraivaukseen käytetään noin 70 miljoonaa euroa vuosittain. Me voisimme olla siinä mukana.
Ohessa on pintaraapaisu kysynnästä, johon Suomen osaaminen ja tarjonta pystyy halutessaan vastaamaan. Omissa silmissämme arkisena pidetty osaamisemme on itse asiassa maailmalla peräänkuulutettua arktista osaamista. Eikä siinä kaikki: meillä on myös ruotsin kielen osaamisessa erinomainen kilpailuvaltti. Tämä erottaa meidät italialaisista, slovakialaisista tai puolalaisista kilpailijoistamme.
Kehitys tapahtuu aikana, jolloin poliittinen Norja on julkisesti ilmaissut halunsa tiivistää pohjoisten alueiden yhteistyötään Suomen kanssa. Maamme jakavat vision arktisen alueen kestävästä talouskehityksestä, haurasta luontoa ja alkuperäiskansoja kunnioittaen.
Lähtökohdat Norja-yhteistyön tiivistämiselle niin poliittisella, kulttuurisella kuin kaupallisellakin tasolla tuskin voisivat olla paremmat. Julkishallinto pyrkii osaltaan edesauttamaan yhteistyön tiivistämistä: vuonna 2012 presidentti Niinistön aloitteesta luodun kahdenvälisen arktisen kumppanuuden puitteissa työstetään konkreettisia arktista yhteistyötä edistäviä hankkeita. Sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministereiden nimittämän asiantuntijaryhmän "Kasvua pohjoisesta" -raportissa että Paavo Lipposen Elinkeinoelämän keskusliitolle laatimassa "Pohjoinen tahtotila" -raportissa identifioidaan mahdollisuuksia pohjoisten alueiden taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi.
Meillä on käytössämme välineet ja me tunnemme mahdollisuudet. Nyt tulee laittaa lapio heilumaan. Suomalaisyritykset, on aika siirtyä aggressiivisesta odottamisesta aktiiviseen toimintaan Norjan markkinoilla! Kansainväliset yritykset tahtovat käydä kauppaa ja tehdä yhteistyötä rikkaan Norjan ja sen edistyneen teollisuuden kanssa. Meillä on valttikortit kädessämme, mutta onnistuaksemme meidän tulee esittäytyä, tutustua ja olla aktiivisesti läsnä Norjassa. Oslon Team Finland – suurlähetystö ja Finpro – pyrkii koordinoimaan suomalaisten läsnäolon ja näkyvyyden esimerkiksi maassa tärkeillä messuilla ja konferensseissa. Yhdessä tulemme paremmin nähdyiksi.
Omissa silmissämme arkisena pidetty osaamisemme on itse asiassa maailmalla peräänkuulutettua arktista osaamista. Norjan tarjoamat mahdollisuudet eivät koske vain alueellisia toimijoita, vaan kyseessä on tilaisuus, johon tulee kytkeä koko Suomi. Tiimimme Oslossa auttaa mielellään eteenpäin. Hjertelig velkommen til Norge!
Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö