Suomi elää kaupasta

Pulloposti nro 15
Ville Cantell
Lähetystöneuvos, Ulkoministeriö
Ulkoministeriön julkaiseman taloudellisen aikakausilehden Kauppapolitiikan päätoimittaja.

Maailman seuraavan 10 vuoden talouskasvusta 90 % ennustetaan syntyvän Euroopan ulkopuolella. Hyvästä syystä puhutaankin paljon nousevien talouksien markkinoista. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että kaksi kolmasosa Suomen viennistä suuntautuu Eurooppaan. Lähimarkkinat ja Itämeren alue ovat Suomen tärkeimmät markkina-alueet.

Ei merta edemmäs kalaan

Vaikka idästä puhaltaakin tällä hetkellä viileämpi tuuli, ovat Ruotsi ja Saksa jo pitkään olleet Suomen kolmen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Myös Norjassa on kasvavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Venäjän naapuruus on käännettävä eduksi myös tulevaisuudessa. Koillisväylän avautumisella on merkittäviä vaikutuksia kauppamerenkululle. Itämeren strateginen merkitys korostuu kasvavien liikennemäärien johdosta. Nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetukset ja terminaalit lisäävät alueen merkitystä energiapoliittisesta näkökulmasta.

Ranskan entinen presidentti Charles de Gaulle totesi aikanaan: kauppapolitiikka on liian tärkeä asia jätettäväksi vain poliitikkojen hoidettavaksi.  Yhteisymmärrys avoimen ja aktiivisen kauppapolitiikan merkityksestä on vahva yhteiskunnassamme.  Myös poliittisella kentällä, riippumatta siitä mikä hallituskokoonpano on vallassa.

Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus bruttokansantuotteestamme on 40 %. Globaalien arvoketjujen maailmassa protektionismi on erityisen haitallista pienille, avoimille talouksille, kuten Suomelle.  

Linjamme on vuosikymmeniä ollut pyrkiä vahvistamaan avointa ja tasapuolista kilpailua kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailun tulee perustua yhteisiin pelisääntöihin. Tasapuolisessa kilpailussa maailman johtavaa osaamista tarjoavat yrityksemme kyllä pärjäävät. Siksi kaupan vapauttaminen on meille niin tärkeätä.

Kauppasopimukset piristysruiskeina

EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä kauppaneuvotteluja, lyhyesti TTIP, vastustavat monet samat tahot ja samoilla argumenteilla kuin Suomen EU-jäsenyyttä 20 vuotta sitten.  Vastustajat maalailevat uhkakuvia, jossa yhdysvaltalaiset suuryritykset valtaavat Suomen.  Se mikä usein sivutetaan, ovat sopimuksen tuomat mahdollisuudet.  Suorat kaupalliset hyödyt riippuvat toki lopullisen sopimuksen kunnianhimon tasosta, mutta piristysruiskeen sopimus hitaan kasvun kanssa kituvien Eurooppaan ja Suomen käsivarteen takuulla antaisi. Näiden suorien taloudellisten etujen lisäksi sopimus tukisi myös kehitystä, jossa eurooppalaiset säädökset voivat muodostaa pohjan globaaleille standardeille. Haittana mainittu lisääntynyt kilpailu voi puolestaan merkitä kuluttajille hyötyjä alentuneiden hintojen muodossa.

Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten vientiä Yhdysvaltoihin hankaloittavat tänä päivänä erilaiset standardit, hyväksymismenettelyt ja rajoitukset julkisissa hankinnoissa. Muutkin esimerkit osoittavat vapaakaupan tuovan taloudellisia hyötyjä. Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut yli 31 % EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen astuttua voimaan.

Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovaa ja aktiivista kauppapolitiikkaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.

Pulloposti 15/2015

Palaa otsikoihin