Suomi 100 – Työkalu yhteistyön syventämiseen Itämeren alueella

Pulloposti 6
Mika Akkanen
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Turun kaupunki

Turun kaupunki on aikoinaan syntynyt kauppapaikaksi. Ihmiset idästä ja lännestä, sisämaasta ja merten takaa ovat kohdanneet Aurajoen suulla. Turku sijaitsee maantieteellisesti suotuisassa paikassa Suomen lounaisimmassa kulmassa, mikä mahdollisti kaupungin kehityksen kaupallisena keskuksena.

Hansa-kaupan aikaan Turun tärkeitä partnereita olivat muun muassa Lyypekki, Danzig ja Tallinna. Tukholma maantieteellisesti lähimpänä suurkaupunkina ja Ruotsin valtakunnan, johon Turku kuului yli kuusisataa vuotta, pääkaupunkina oli luonnollisesti tärkein partneri. Hansan toiminnan loputtuakin Turku oli yksi harvoista ulkomaankauppaan oikeutetuista tapulikaupungeista Suomessa aina vuoteen 1879.

Tästä maantieteellisestä ja historiallisesta perustasta johtuen Turku on aina ollut kaupunki, jolle kansainvälinen yhteistyö on ollut luonnollista ja muihin suomalaiskaupunkeihin verrattuna volyymiltaan suhteellisesti suurempaa. Turun vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää virallisesti 800 vuotta, ulottuva kaupunkistrategia alkaa visiolla ”Turku 2029 - Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki”. Tämä visio oikeuttaa ja velvoittaa turkulaiset edelleenkin aktiiviseen, monipuoliseen toimintaan ja yhteistyöhön kotikentällämme Itämeren alueella.

Kansallisessa yhteistyön tasolla Turku tulee lähimpinä aikoina antamaan oman panoksensa VNK:n Itämeri-selonteon päivitykseen sekä suunnitteilla olevan kansallisen yhdennetyn meripolitiikan sisältöihin, jotka tulevat olemaan merkittäviä linjauksia sille, mihin merellisiin toimiin kehityspanoksia Suomessa ja kansainvälisesti suunnataan. Lisäksi toimimme edelleen monin tavoin aktiivisesti EU:n Itämeri-strategian käytännön toteutuksessa.

Turku osallistuu tänä vuonna aktiivisesti Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlintaan. Pyrimme vuoden aikana viemään Turun Suomi 100-terveiset Itämeren alueen ystävyys- ja yhteistyökaupunkeihimme. Kulttuuriohjelman lisäksi tuomme tapahtumissa esiin myös asiasisältöjä. Esimerkiksi Tukholmassa haluamme elokuussa juhlimisen ohessa jatkaa kaupunginjohtaja Aleksi Randellin aloittamaa vuoropuhelua Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kasvuvyöhykkeen tavoitteiden avaamisesta ja konkretisoinnista eri sidosryhmien kanssa.

Näissä Suomen juhlavuoden vuoksi toteuttamissamme aktiviteeteissa pyrimme tuomaan kumppaneillemme esiin, että monilla kansallisilla päätöksillä ja hankkeilla saattaa olla maidemme rajat ylittäviä merkityksiä. Esimerkiksi Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna tulee avata myös laajemmassa kontekstissa. Toteutuessaan tämä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen TEN-T-kokonaisuuteen liittyvä suomalainen maaliikennehanke voi mahdollistaa Turun ja Helsingin välisen yhteyden nopeutuessa ja syntyvien uusien matkailutuotekonseptien myötä myös laivamatkustajamäärien (suomalaisten, ruotsalaisten venäläisten, aasialaisten) lisääntymisen ruotsinlaivoillamme. Tämä voi johtaa uusien ympäristöystävällisempien, uusia palveluratkaisuja tarjoavien alusten tilaustarpeeseen sekä esimerkiksi väyläverkoston tehokkuuden ja turvallisuuden kehittämiseen. Tällöin Tunnin junalla on selkeästi merkitystä myös Tukholman alueelle. Toivomme, että juhlavuoden tapaamistemme yhteydessä saamme vastaavaa tietoa yhteistyökumppaneidemme kehittämistavoitteista, jotka voivat olla merkityksellisiä meidän toiminnallemme.

Suomi 100-vuosi on siis Turulle suuri juhla, johon kutsumme Itämeren alueen ystävämme mukaan ja juhlinnan lomassa syvennämme yhteistyötä asiakysymyksissä. Tätä kautta haluamme tarkentaa yhteisiä tavoitteita ja pitää tietenkin huolen, että oma strategiamme toteutuu, mutta myös taata koko itämerellisen toimintaympäristömme suotuisan kehityksen ja kilpailukyvyn ylläpidon.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Pulloposti 6/2017

Palaa otsikoihin