Suomi-neito tähyää resurssipihiin tulevaisuuteen

Pulloposti 29
Taina Nikula
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö

Viime vuosien puheenaihe on ollut vihreä siirtymä sekä irtautuminen fossiilisista polttoaineista. Tätä keskustelua Ukrainan sota on kiihdyttänyt. Vähemmälle on jäänyt keskustelu luonnonvarojen kulutuksen määrästä – ja toki myös laadusta. Kuka tietää, että Suomen hallitus hyväksyi Kiertotalousohjelmassa (2021) ensimmäistä kertaa historiassa tavoitteet luonnonvarojensa kulutukselle?

Geologian tutkimuskeskus GTK julkisti muutama viikko sitten tutkimuksen, jonka mukaan nykyiset mineraalivarat eivät riitä mm. sähköautojen, aurinkopaneelien ja tuuliturbiinien tuotantoon. Tämä tekisi vaikeaksi luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. GTK:n resepti oli, että louhintaa ja mineraalien kierrättämistä on lisättävä, samoin uusien mineraalilöydösten kartoittamista.

Tarvitaan kuitenkin radikaalimpi siirtymä: uusia ratkaisuja sekä sellaisia järjestelmätason muutoksia, jotka mahdollistavat liikkumisen, asumisen ja syömisen ilman jatkuvaa luonnonvarojen ylikulutusta. Turun Kakolanmäki on mielenkiintoinen esimerkki kiertotalouden ratkaisusta, jossa on tehty systeemitason muutos kohti kiertotaloutta. Seutukunnan jätevesien puhdistus tuottaa kaukolämpöä jäteveden hukkalämmöstä, kaukokylmää viilennykseen, nesteytettyä biokaasua tieliikennekäyttöön sekä maanparannusaineita ja typpiravinteita teollisuudelle. Ja Kakolanmäen rakennusten remontissa on pidennetty rakennusten elinkaarta ja löydetty uusi käyttötarkoitus hotellina ja koteina.

Luonnonvarojen kulutuksen suunnan pitäisi olla alaspäin, jotta saavutamme ilmastotavoitteet ja pysäytämme luontokadon.

Nyt on käynnistymässä Suomessa kansainvälisestikin mielenkiintoinen tilannekuvan valmistelu – eräänlainen kiertotalouden green deal. Tutkimuslaitosten luotsaamassa skenaariotyössä laadimme tutkimukseen nojaavia skenaarioita kiertotalouden mahdollisuuksista edistää hyvinvointia. Tässä skenaarioprosessissa mukaan lähtevät tuovat oman näkökulmansa tulevaisuuden teknologioista, toimintamalleista ja investoinneista sekä hahmottelevat yhteistyössä vaikuttavimpia toimenpiteitä kehitettäviksi ja toteutettaviksi. Tarkoituksena on, että skenaarioprosessin pohjalta mukana olevat organisaatiot tekevät omat räätälöidyt sitoumukset, joissa ne asettavat tavoitteita ja tunnistavat keskeisiä toimenpiteitä toteutettaviksi. Kutsumme toimialajärjestöjä, yrityksiä, maakuntia, kaupunkeja, kuntia ja muita kiinnostuneita osapuolia mukaan tähän tulevaisuustyöhön ja etsimään vaikuttavimpia keinoja resurssipihiin ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen siirtymiseksi.

Olemme onnistuneet, jos tähän tulevaisuustyöhön tai kiertotalouden green dealiin liittyy omalla sitoumuksellaan kesään 2023 mennessä vähintään kaksi kiertotalouden näkökulmasta merkittävää toimialajärjestöä, kunkin toimialan avainyrityksiä sekä parisen kymmentä edelläkävijäkuntaa tai -kaupunkia. Myös kokonaiset maakunnat voivat liittyä sopimukseen.

Yhteinen skenaariotyö auttaa mukana olevia löytämään uusia toimintamalleja tai toimialojen välisiä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Keskustelussa voidaan pohtia perinteisimpiä keinoja parantaa resurssitehokkuutta eri sektoreilla, mutta työ mahdollistaa myös uusien tuotekonseptien tai jopa vähän scifien ratkaisujen keskusteluttamisen: uusia ratkaisuja voivat olla sellutehtaiden talteenotetun hiilidioksidin tuotteistaminen, maatalouden kasvisproteiinit tai uudistava viljely. Kunnat tai alueet yhdessä alueensa yritysten ja muiden toimijoiden kanssa voivat luoda ratkaisujen ympärille ekosysteemejä, jotka edistävät suljettuja kiertoja ravinteiden ja energian hyödyntämisessä, mutta myös mielenkiintoisia ja myytäviä ratkaisuja.

Tervetuloa mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kiertotalouden seuraavia askelia. Ilmoittautua voi kesäkuun loppuun mennessä.

Lisäksi voit tilata Kiertotalouden uutiskirjeen osoitteessa https://www.emaileri.fi/forms/ym/kiertotalousohjelma/




Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin