Suomen vientimahdollisuudet Itämeren alueella: on taottava kun rauta on kuumaa

Pulloposti 39
Ville Skinnari
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri

EU:n monivuotinen rahoituskehys sekä pandemiatilanteesta palautumiseen suunnattu EU:n elpymis- ja palautumisrahoitus nostavat EU-tason rahoituksen 1800 miljardiin euroon vuosina 2021-2027. Kyse on valtavasta rahasummasta. Elpymisrahoituksen osuus tästä on 750 miljardia ja sen ytimessä on ns. ”kaksoissiirtymän”, vihreän siirtymän ja digitalisaation, vauhdittaminen.

Ulkoministeriö kartoittaa aktiivisesti suomalaisyrityksille tästä syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä Business Finlandin ja muiden Team Finland -toimijoiden kanssa. Itämeren alueen maista Ruotsi, Tanska, Norja, Baltian maat, Saksa ja Puola tarjoavat suomalaisyrityksille monia houkuttelevia mahdollisuuksia. Tarkastelen lähemmin esimerkkejä Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta.

Saksan elinkeinoelämässä on erityisen tärkeää muistaa osavaltioiden keskeinen rooli ja olla suoraan yhteydessä myös osavaltiohallintoihin. Saksa on Suomen meriteollisuudelle erittäin tärkeä maa ja mm. Business Finland on järjestänyt Pohjois-Saksassa useita meriteollisuusaiheisia verkostoitumistapahtumia.

Saksan digitaalinen ja vihreä siirtymä, rakenteelliset uudistukset ja koronaelvytys luovat hyviä mahdollisuuksia myös Suomen koneteollisuudelle, liikennesektorille sekä älykkäiden kaupunkiratkaisujen parissa toimiville yrityksille. Bio- ja kiertotalousosaamiselle on myös kysyntää. Vihreän siirtymän ja digitalisaation myötä mahdollisuuksia on myös terveys- ja koulutussektoreilla.

Saksa panostaa voimakkaasti vihreään siirtymään ja ilmastotavoitteisiin. Erityisen vahvasti nouseva teema on vedyn hyödyntäminen energiantuotannossa. Tuontimaina on ollut lähinnä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita, mutta Saksalle on tärkeää kehittää myös eurooppalaista vetytuotantoa. Saksan katseet ovatkin kääntymässä Itämeren ympärille rakentuvaan yhteistyöhön mm. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

Yhteistyön tiivistäminen ja vetyinfrastruktuuri Itämeren ympärillä nousee säännöllisesti esiin keskusteluissa saksalaisten yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Saksa tulee kasvattamaan merkittävästi mm. sähköautojen latauspisteiden määrää sekä panostamaan vedyllä kulkevan raskaamman liikenteen, junien, lentokoneiden ja laivojen kehittämiseen ja tuotantoon. Myös offshore-tuuliturbiineja tullaan hyödyntämään vetyenergian tuottamiseen.

Pohjois-Ruotsissa puolestaan on käynnissä Ruotsin historian suurimmat teollisuusinvestoinnit. Tällä hetkellä puhutaan 100 miljardista eurosta. Valtio ja yksityiset tahot investoivat etenkin ilmastoystävällisiin aloihin. Valtio panostaa myös alueen infrastruktuurin kehittämiseen: Luulajan ja Piteån satamia rakennetaan sekä rautatieyhteyksiä, kuten Norrbothnia-rataa, parannetaan.

Suuren trendin muutosajureina ovat teräs-, akku- ja kaivosteollisuus. Alan yritykset kehittävät toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi ja luovat uusia ilmastoratkaisuja. Autoteollisuus avaa toimintaa ja luo yhteistyötä pohjoiseen. Ruokateollisuus panostaa innovatiivisiin ratkaisuihin. Alueella on lisäksi avaruustutkimusta ja datakeskuksia, joihin kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita.

Historiallinen muutos luo myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia. Tarvetta on alihankkijoille, asiakkaille, konsulteille, palvelujentuottajille, koulutukselle, asuntorakentajille, kaupoille ja kulttuuri- sekä terveydenhoitopalvelujen tuottajille. Tarve ei siis ole vain teollisuudessa, vaan sen ympärille tarvitaan tulevina vuosina paljon uutta.

Muutos vaatii lisäksi uusia työntekijöitä ja sähköntuotantoa. Ennusteiden mukaan alueelle tarvitaan 20–25 vuoden aikana 10 000–25 000 uutta työntekijää, ja sähköntarve kasvaa 230 terawattiin vuodessa (nyt 134 terawattia). Suomalaisyrityksistä esimerkiksi kaivinkoneen kauhoja ja lavoja valmistava Häggblom on jo muuttanut toimipisteensä Etelä-Ruotsista Norrbotteniin, missä yrityksen myynti on kasvanut entisestään.

Tanska on Suomen tavoin tehnyt merkittäviä ilmastopoliittisia päätöksiä, joiden toimeenpano tarjoaa valtavasti uusia markkinamahdollisuuksia. Keskeinen osa Tanskan ilmastotoimia on tuulivoimasähkön tuotannon tuplaaminen, ja tätä varten on päätetty rakentaa vuoteen 2030 mennessä kaksi energiasaarta, yksi Bornholmin saaren yhteyteen keskelle Itämerta ja toinen keinotekoinen saari Pohjanmerelle.

Tanskan tavoitteena on olla maailman ensimmäinen tuulivoimapuistoista energiasaariin siirtyvä maa. Tulevaisuudessa saarten kapasiteetti pyritään nostamaan jopa 10 gigawattiin (koko maailman merituulivoiman tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 29 GW). Sähkötuotannon lisäksi pyritään mahdollistamaan myös energian varastoiminen ja muuntaminen vedyksi.

Tein huhtikuussa 2021 Tanskaan virtuaalisen Team Finland-matkan, jossa keskityimme vientiyritystemme mahdollisuuksiin erityisesti Tanskan tuulivoimasektorilla ja tuuli-energiasaarihankkeiden alihankkijoina.

Suomen tarjonta tällä sektorilla on vahvaa, mutta myös kilpailu hankkeista on äärimmäisen kovaa. Kokosimme yhteen vahvan ryhmän suomalaisfirmoja, jotka hakevat nyt jalansijaa Tanskan tuulivoimahankkeissa. Etulinjan työ on kannattanut, ja tanskalaiset ovat olleet kiinnostuneita sekä suomalaisesta osaamisesta, että Suomen energiamarkkinoista.

Tanska tarjoaa suomalaisyrityksille erinomaisia markkinamahdollisuuksia myös vihreän energian ratkaisuissa, biopolttoaineissa, sähköautojen tukipalveluissa, jätteiden uusiokäytössä, ympäristöystävällisissä pakkausmateriaaleissa ja asuntojen energiatehokkuuden lisäämisessä.

Palaa otsikoihin