Suomen väylä maailmalle

Pulloposti 52
Minna Kivimäki
Kansliapäällikkö
Liikenne- ja viestintäministeriö

Itämeri on kauppaa ja politiikkaa, mökkimaisemaa ja matkailua. Ja meille suomalaisille Itämeri on ennen kaikkea Suomen väylä maailmalle. Maantieteellisen sijaintimme takia Itämeri on elinehtomme.  

Itämeren merkitys elinkeinoelämälle on huikea. Suomi on riippuvainen toimivasta ulkomaankaupasta ja kauppa on riippuvainen merikuljetuksista. Suomen tavaraviennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 80 prosenttia kulkee merikuljetuksin. 

Politiikka muokkaa taloutta ja Itämeren merkitystä.

Itämeren asema Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa ja huoltovarmuuden takaamisessa on entisestään korostunut sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan. Kun yhteydet itään vähenivät, muiden ilmansuuntien merkitys korostuu.

Tähän ei ole näkyvissä nopeaa muutosta.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Suomi osana EU:ta ja muu kansainvälinen yhteisö ovat asettaneet Venäjää vastaan pakotteita. Ennennäkemättömän laajat pakotteet kertovat yksiselitteisen voimakkaasta tuomiosta Venäjän toimille.

Meriliikenne on aina ollut, on tänään ja tulee aina olemaan kansainvälistä. Meriliikenne palvelee nyt yli 80 prosenttia maailman kaikesta tavarakaupasta.

Myös meriliikenteen ja merten haasteet ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Niihin tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja, joita voi löytää vain tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Suomi pyrkii tänä vuonna Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n neuvostoon vuosiksi 2024-2025.  YK:n alaisuuteen kuuluvalla IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

Syy neuvostoon pyrkimiselle on selvä: Suomi haluaa entistä enemmän vaikuttaa siihen, että yhteisiin ongelmiin löydetään yhteisiä ratkaisuja. Samasta syystä olin myös itse ehdolla IMO:n pääsihteeriksi.

Heinäkuussa IMO:n neuvosto valitsi järjestölle uuden pääsihteerin, panamalaisen Arsenio Dominguezin. Uudella pääsihteerillä on tärkeä tehtävä tuoda IMO:n jäsenmaat entistä paremmin yhteen, jotta järjestö kykenee vastaamaan kansainvälisiin haasteisiin.

Geopolitiikan paluu Itämerelle ja merenkulun väylille ei koske vain Suomea.

Kansainvälinen ajatuspaja Global Maritime Forum tekee vuosittain meriliikennealan päätöksentekijöille kyselytutkimuksen. Siinä vastaajia pyydetään laittamaan tärkeysjärjestykseen teemoja, joilla on suurin vaikutus meriliikennealaan tulevan 10 vuoden aikana.

Vuosien 2021 ja 2022 kyselytutkimuksen kaksi tärkeintä teemaa pysyivät samana. Päätöksentekijöiden mukaan ”kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen” ja ”uusi ympäristösääntely” vaikuttavat kaikista teemoista eniten meriliikennealaan.

Kolmanneksi vaikuttavimmassa teemassa oli selvä tapahtunut selvä muutos vuodessa. Vuoden 2021 yhdeksänneltä sijalta vuoden 2022 kolmoseksi nousi teema nimeltä ”geopoliittiset jännitteet”.

Listalta löytyy myös Suomenkin priorisoimat teemat kuten ”huoli alan osaajien riittävyydestä”, ”automaatio” ja ”digitalisaatio”.

Suhtaudun ratkaisujen löytymiseen luottavaisesti.

Suomi on Euroopan unionin ja Naton jäsen. Liittoutuminen on turvallisuutemme tae.

Luottavaisuuteni johtuu myös siitä, että luotan suomalaisten merenkulun toimijoiden asenteeseen ja tahtoon löytää parhaat tavat välttämättömien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomalaiset yritykset kehittävät meriliikenteeseen uusia ratkaisuja, kuten uusiutuvan metanolin käyttöä. Satamat toimivat merkittävinä puhtaan energian siirtymän logisti­sina solmukohtina. Kansainvälisessä meri- ja lentoliikenteessä kansainvälisesti sovittavat päästövähennystoimet ovat ensisijaisia tehokkuuden ja tasapuolisuuden varmistamiseksi.

Merenkulun kestävillä ratkaisuilla voidaan parantaa Itäme­ren tilaa. Suomalaisten varustamojen ja satamien kilpailukyvyn säilyttäminen on tärkeää puhtaan energian ja digitaalisen siirtymän läpiviemisessä. Tämän olemme yhteisesti ymmärtäneet.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin