Suomen ulkomaankaupan uudet tuulet

Pulloposti 29
Ville Tavio
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Ulkoministeriö

Kansainväliset taloussuhteet ovat muuttuneet viime vuosina merkittävästi. Koronapandemian aiheuttamat katkokset toimitusketjuissa, valtion tukien lisääntynyt käyttö, suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja nouseva protektionismi ovat johtaneet tilanteeseen, joka on haastava Suomen kaltaiselle ulkomaankaupasta riippuvaiselle avotaloudelle. Venäjän laittoman hyökkäyssodan seurauksena kauppa Venäjän kanssa on suurelta osin lopetettu. Tällä hetkellä kansainväliseen kauppaan liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä: meille tärkeät markkinat muuttuvat haastavammiksi ja kansainvälinen kilpailukykymme uhkaa heikentyä.

Tämä kehityskulku on johtanut siihen, että taloudelliseen turvallisuuteen on alettu kiinnittää viime vuosina kasvavasti huomiota niin EU:ssa kuin keskeisissä kumppanimaissamme. EU:n taloudellisen turvallisuuden strategia pyrkii siihen, että voisimme vähentää ja hallita kriittisiä taloudellisista riippuvuuksista aiheutuvia riskejä samalla, kun säilytämme avoimen maailmantalouden hyödyt.

Suomelle pienenä ja avoimena taloutena on tavoiteltavaa, että taloudellisen turvallisuuden toimet perustuvat tutkittuun tietoon ja ovat oikeasuhtaisia eivätkä johda EU:n sisäänpäin kääntymiseen tai sulkeutumiseen. Suomelle on tärkeää, että käynnissä olevat EU:n kauppasopimusneuvottelut saataisiin vietyä päätökseen, sillä sopimuksilla edistetään muun muassa tuotantoketjujen monipuolistamista. Muutenkin EU:n kauppapoliittisen toimenpidearsenaalin kehittämisessä tulisi panostaa markkinaehtoisiin ja kauppaa avaaviin ratkaisuihin. EU:n tulee tehdä aktiivista kauppapolitiikkaa ja avata markkinoita. Näin voimme vahvistaa yritystemme kilpailukykyä, parantaa kriisinsietokykyämme sekä vähentää kriittisiä riippuvuuksiamme.

Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla on suuri taloudellinen potentiaali, ja Suomella on merkittävää arktista osaamista. Voimme olla puhtaan siirtymän ja innovatiivisten ratkaisujen eturintamassa tällä pohjoisella alueella. Lapin kauppakamari on arvioinut, että Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden investointipotentiaali on noin 187 miljardia euroa. Valtaosa tästä liittyy teollisuuteen, energiaan, matkailuun ja infrastruktuuriin. Tämä on valtava mahdollisuus myös suomalaisyrityksille.

Venäjän hyökkäyssodasta johtuen on jouduttu pohtimaan vaihtoehtoisia energialähteitä, ja siirtyminen puhtaaseen energiaan on nopeutunut. Myös muut puhtaan siirtymän hankkeet ovat lisääntyneet. Suomella on käsillä historiallinen tilaisuus hyötyä puhtaan siirtymän investointiaallosta: Puhtaan siirtymän investointihankkeita tehdään niin akkutehtaiden, metsäteollisuuden, hiilineutraalin teräksentuotannon, tuulivoimatuotannon kuin kaivosteollisuuden aloilla.

Puhdasta siirtymää tukevat investointihankkeet luovat pohjoisella alueella yhteistyömahdollisuuksia, työpaikkoja ja hyvinvointia. Pohjoismainen akkuvyö on konkreettinen esimerkki uudenlaisista pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksista.

Pohjoiset alueet ovat avainasemassa myös huoltovarmuuden kannalta. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet vaikuttavat pohjoisen turvallisuusdynamiikkaan ja liikenne- ja logistiikkayhteyksien vahvistaminen on tärkeää. Nato-jäsenyys vahvistaa myös Suomen maakuvaa maailmalla, mikä voi osaltaan edistää meille suotuisien kauppa- ja investointipäätösten tekemistä.

Itämeri yhdistää Suomen paitsi Pohjoismaihin ja Baltiaan, myös Puolaan ja Saksaan. Saksa on ollut jo pitkään Suomen tärkeimpiä tavarakauppakumppaneita, ja pyrimme jatkossakin kehittämään talous- ja kauppasuhteitamme Saksaan. Energia ja kestävä, vihreä vety ovat sekä Saksalle että Suomelle tärkeitä. Myös Itämeren alueen merituulivoimaenergian lisääminen ja hyödyntäminen on tavoitteena. Sekä Suomessa että Saksassa nähdään, että energiaturvallisuus, mukaan lukien kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, on osa kokonaisturvallisuuttamme. Saksaan on lähivuosina suunnitteilla mittavia investointeja muun muassa mikrosirutuotantoon. Nämä suuret hankkeet voivat tarjota suomalaisyrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Suomella on myös vahvaa turvallisuusosaamista tietoverkoista kyberturvallisuuteen ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen, joka on avainasemassa energiamurroksen ja teollisuuden kannalta.

Puola on Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Sekä vienti että tuonti ovat kasvussa. Puolan markkina on Itämeren alueella suurimpia lähes 40 miljoonalla asukkaallaan. Markkina on kuitenkin kilpailtu ja yritysten on oltava valmiita tekemään töitä pärjätäkseen. Läsnäolo, henkilökohtaiset tapaamiset ja kontaktit ovat tärkeitä.

Baltian maat ovat Ruotsin ohella monelle suomalaisyritykselle ensimmäinen astinlauta kohti kansainvälisiä markkinoita. Suomalaisyritysten yleinen etu Baltiassa on, että Suomea arvostetaan ja suomalaisiin tuotteisiin liittyy usein – aivan aiheellisesti – mielikuva laadukkuudesta. Muutamia potentiaalisia aloja Baltiassa ovat terveysteknologia, puhtaan siirtymän ratkaisut sekä puolustusteollisuus.

Ei kannata unohtaa myöskään mahdollisuuksia uusien teknologioiden puolella. Suomalaisten yritysten vahvuus on kyvyssä yhdistää tekninen asiantuntemus, kestävät käytännöt ja yhteiskunnallinen vastuullisuus. Tämä yhdistelmä luo vankan perustan tuleville innovaatioille ja tekee Suomesta houkuttelevan kumppanin kansainvälisille teknologiayrityksille ja tutkimuslaitoksille. Toivon, että Suomi pystyy hyödyntämään haastavassakin tilanteessa Itämeren alueen kaupalliset mahdollisuudet.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin