Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
Suomen puolustusjärjestelmä nojaa reserviläisiin
Pulloposti nro 30
Mikko Savola
Kansanedustaja (kesk.), puolustus-, ulkoasiain- ja suuren valiokunnan jäsen
Reserviläisliitto ry:n puheenjohtaja
Yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot ovat harvinaisuus nykypäivän maailmassa. Suomi on Euroopan unionin harvoja maita, jonka puolustusratkaisu nojaa näihin elementteihin. Maamme on maantieteellisesti laaja ja harvaan asuttu. Sen vuoksi koko Suomen puolustaminen vaatii myös sen mukaisen puolustusratkaisun.
Suomen sodan ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Näistä yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Reserviläisten osaamista pidetään yllä puolustusvoimien kertausharjoitusten, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämien koulutustapahtumien sekä omatoimisen harjoittelun ja toiminnan kautta.
Omaehtoinen harjoittelu onkin suomalaisen reserviläisen tärkeä ominaisuus. Siihen vahva maanpuolustusjärjestöjen kenttämme tarjoaa oivan mahdollisuuden. Suomen suurimmassa maanpuolustusjärjestössä, Reserviläisliitossa on jäseniä yli 37 000 henkilöä. Toimintaa järjestetään lähes Suomen jokaisessa kolkassa 18 piirijärjestön ja vajaan 350 paikallisyhdistyksen voimin.
Reserviläisliiton suosituin toimintamuoto on ammunta. Liitto järjestää myös erilaisia koulutustapahtumia ja tempauksia, kannustaa fyysisen kunnon ylläpitoon ja tekee veteraanityötä. Kaiken kantavana voimana on maanpuolustustahdon ylläpitäminen, joka on koko järjestelmän selkäranka.
Suurimmassa haasteessa elämme tällä hetkellä kuitenkin ammunnan tulevaisuuden kanssa. Pariisin synkkien terrori-iskujen jälkeen EU:n komissio alkoi kiirehtiä asedirektiiviä, jolla halutaan tiukentaa ja rajoittaa henkilökohtaista aseenomistusta ja yksityisomistuksessa olevien aseiden ominaisuuksia.
Komission esityksessä kiellettäisiin A-luokan sarjatuliaseiden hankinta ja hallussapito yksityisiltä kansalaisilta kokonaan. Kielto koskisi myös deaktivoituja eli pysyvästi ampumakelvottomaksi muunnettuja aseita. Direktiivi siirtäisi puoliautomaattiaseet nykyiseen A-luokkaan, jonka piirissä oleviin aseisiin nykyisten säädösten mukaan voi saada luvan vain hyvin rajoitetuin perustein. Myös aseiden verkkokauppaa tultaisiin rajoittamaan voimakkaasti yksityishenkilöiden osalta.
Terrorismin torjuntaa lähdetään nyt suorittamaan väärästä päästä. Laillisella ja jo valmiiksi säädellyllä ampumatoiminnalla ei ole mitään tekemistä Balkanista ja Lähi-idästä salakuljetetuilla, laittomilla aseilla tehdyn rikollisen toiminnan kanssa.
Reserviläiset kuten myös metsästäjät ja muut ammunnan harrastajat ovatkin olleet painavasta syystä varpaillaan viimeisten viikkojen ajan. Esitetyillä kielloilla ja rajoituksilla olisi erittäin suuret vaikutukset reserviläisjärjestöjen nykymuotoiseen ampumatoimintaan, joka on vuodesta toiseen tehtyjen jäsenkyselyjemmekin mukaan ylivoimaisesti suosituin vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintamuoto.
Suomi on ollut asiassa alusta saakka kriittisellä ja realistisella linjalla. Puolustusratkaisumme vaatii reserviläisten omaehtoisen ampumaharjoittelun huomioonottamista. Valtioneuvosto onkin linjannut hakevansa poikkeusta direktiiviin. Eduskunnan puolustus-, hallinto sekä maa- ja metsätalousvaliokunta ovat asiantuntijoina antaneet asiasta realistiset, jyrkät ja vastustavat lausunnot. Suuri valiokunta linjasi 14.12.2015 Suomen kannan ja evästi sisäministeri Petteri Orpon jatkoneuvotteluihin.
EU:n vahvuus on ollut yhtenäisyydessä ja vahvassa taloudessa. Näitä asioita on koeteltu niin eurokriisin kuin turvapaikanhakijoiden vyöryn myötä. Komissio harhautuu kuitenkin erehtymättömästi väärään suuntaan, mikäli se puuttuu jäsenmaidensa puolustusratkaisuihin. Ammattiarmeijaan Suomella ei koskaan tule olemaan varaa. Sillä ei myöskään pystyttäisi koko Suomea puolustamaan.
Viimeisten vuosien aikana noussut sotilaallinen aktiivisuus Euroopassa ja Itämerenkin alueella muistuttaa meitä siitä, että jokaisella maalla on oltava puolustus kunnossa voidakseen suojella omaa suvereniteettiaan. Ukrainan kriisi osoittaa sen, kuinka yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen ja sen ajaminen takaisin ylös vie varoja ja aikaa.
Suomen on syytä pitää kiinni puolustusratkaisustaan omista kansallisista lähtökohdista käsin. Olemme vahva toimija myös kansainvälisesti. Koulutamme maailmalla ja osallistumme kriisinhallintatehtäviin. Tästäkin joukosta suurin osa on reserviläisiä. Niitä, jotka saavat vahvaa kokemusta ja ovat korvaamaton voimavara, jos joskus joudumme pahimpaan paikkaan.
Lisätiedot: mikko.savola(@)eduskunta.fi
Pulloposti edustaa kirjoittajan omaa näkemystä.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö