Suomen metsät ovat osa merten ratkaisua

Pulloposti 15
Antton Rönnholm
SDP:n puoluesihteeri

Itämeren herkän ja ainutlaatuisen ekosysteemin säilyttämisen eteen on tehty paljon arvokasta työtä, johon ovat osallistuneet tutkimuslaitokset, julkiset tahot ja kansalaisjärjestöt. Merkittäviä parannuksia on saavutettu varsinkin rehevöitymisen ehkäisyssä. Yksittäisinä hankkeina voi mainita Pietarin jätevesien puhdistuksella ja Laukaanjoen lannoitetehtaan päästöjen vähentämisellä saavutettu Suomenlahden vuotuisen fosforikuorman jopa 75 prosentin pienennys.

Paljon työtä on kuitenkin tekemättä ja uusia haasteita tunnistetaan sitä mukaan kun tieto ja tutkimus aihepiiristä lisääntyvät. Esimerkiksi muovien kertyminen meriin on jo pitkään tiedetty vakavaksi ekologiseksi ongelmaksi. Ajankohtaisessa uutisvirrassa on kauheita kuvia maailman meriltä kaloista ja merieläimistä, joiden sisältä löytyy kilokaupalla muovia. 

Mikromuovien vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ekosysteemeihin kokonaisuudessaan tunnetaan vielä huonosti. Maailman terveysjärjestö WHO on vastikään käynnistänyt hankkeen, jossa mikromuovien vaikutuksia ihmisten terveyteen pyritään selvittämään. Vaikutuksia ekosysteemeihin tutkitaan laajasti. Vaikka lisätietoa tarvitaankin, on jo nyt selvää, että mikromuovien yleistymiseen elinympäristössä liittyy suuria riskejä. Ympäristön suojelun ja Itämeren kannalta emme voi jäädä odottamaan lopullista tietoa, joka ei jatkuvasti etenevässä tieteessä valmistu koskaan, vaan päättäväinen toiminta haittojen ehkäisemiseksi ja riskien torjumiseksi pitää käynnistää heti. Siinä me suomalaiset voimme olla osana ratkaisua. 

Meiltä on perinteisesti viety sellua jalostetukseen muualle maailmaan, mutta nyt meidän pitää satsata mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteisiin. Lisäarvoa saadaankin jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa esimerkiksi pakkausmateriaaleista, tekstiileistä ja komposiittimateriaaleista. Selluloosa on uusiutuva biomateriaali ja väitetään, että sillä voi korvata kaikki öljystä tehdyt tuotteet. Näin torjutaan ilmastonmuutosta ja saadaan kenties kuriin meriin kertyviä mikromuoveja.

Nanoselluloosan tekemiseen on prosessit olemassa, ja ensimmäisiä tuotteita on jo tullut markkinoille ja pian tulee lisää kuten erilaisia sakeuttajia, eristekalvoja ja vaikkapa auton akkuja. Tällä hetkellä VTT:llä taitaa olla tutkinnassa myös vaihtoehto pakkausstyroksille ja vaatteisiin kehitetään lyocel-tyyppistä kangaskuitua. Hyvästi rannoilla kelluvat styroksijätteet!

Merien muovikysymyksessä EU ei ole osa ongelmaa vaan sen ratkaisua, sillä tammikuussa julkaistiin unionin muovistrategia, jossa nousevat esiin merten roskaantumiseen liittyvät kysymykset. Käynnissä on myös Itämeri-strategian päivitystyö, sillä nykyinen on kytköksissä EU2020-strategiaan.  Suomen meripolitiikassakin tapahtuu. Turun telakan kerrannaisvaikutukset aluetalouteen ja koko maan vientiteollisuuteen ovat merkittävät ja kehityksestä kertoo myös Rolls Roycen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen avaaminen alueelle.

Mutta tämä ei riitä, meidän pitää miettiä miten Suomi on eturintamassa kaikilla alueilla joista voi olla tukea niin Itämeren kuin muiden maailman merien suojelussa ja jotka voivat luoda kasvua ja hyvinvointia Suomeen. On siis aika ottaa metsä-, elinkeino- ja muut politiikat mukaan pelastamaan maailman meriä.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin