Pulloposti
Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).
8.10.2020 9.00
Suomen kilpailukyky kasvuun rautatielogistiikalla Aasiaan
Pulloposti 39
Olli Pohjanvirta
Väliaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja
Nurminen Logistics Oyj
Suomen hyvinvointiyhteiskunta elää ja kehittyy ulkomaankauppamme mukana, mikä toimii aidosti kilpailluilla markkinoilla. Kilpailukyky syntyy monista tekijöistä, joista ehkä yksi vähiten puhuttu asia on logistiikka ja erityisesti se, miten se olisi osa kilpailukykyä.
Globaalin talouden tavaravirroissa tuonnin logistiikka on tärkeää tuotantohyödykkeiden valmistuksen osalta ja viennissä taas valmistuotteiden ja huoltopalveluiden vienti varaosineen linkittyy yhteen. Tässä logistiikan mahdollisuuksiin liittyvällä uudella ajattelulla voitaisiin parantaa kilpailukykyä. Tämä korostuu, kun puhutaan merkittävän jalostusarvon omaavista tavaravirroista, joissa viennin mittarina ei käytetä tonneja vaan euroja. Kauppapolitiikka lehden nro:ssa 3/2020 nostetaan esille asia, että Suomi elää arvonlisästä, jossa yksi tärkeä vaikuttava tekijä on oikea ja tehokas toimitustapa, mikä mahdollistaa tuotteiden pääsyn markkinoille. Perinteisen euro per tonni ajattelun lisäksi pitäisi enemmän kiinnittää huomiota tuote- ja asiakaskohtaisiin ratkaisuihin, joissa nopeudella, varmuudella ja CO2-päästöillä on merkitystä.
Logistiikka kuluerästä kilpailueduksi
Toimituskustannus, suhteessa tuotteen arvoon, kannattaa laskea ja suhteuttaa se siihen millä edellytyksillä itse kaupan saa tehtyä. Logistiikassa nopeus ja hinta ovat usein arviossa vastakkain, mutta tämän lisäksi viejien ja tuojien tulisi ymmärtää ja laskea paremmin toimituslausekkeen merkitys kannattavuudelle. Esimerkiksi, jos myytävän tuotteen määränpää on Keski-Kiinan Chongqing, johon kuljetusta myydään ehdolla FOB Ningbo satama, niin viejä ei useinkaan tiedä paljonko jatkokuljetukselle satamasta Chongqingiin tulee hintaa. Todennäköisesti viejä menettää myyntikatetta verrattuna siihen, että toimituslauseke olisi suoraan rautateitse Chongqingiin.
Toimitustavalla ja toimitusehdolla on kaupan molempien osapuolien kannalta iso merkitys: oikein hoidettuna ja mietittynä se jättää molemmille enemmän rahaa ja kasvattaa kilpailukykyä. Sen sijaan, että katsotaan vain logistiikan hintaa, tulisi miettiä myös muita vaikuttavia tekijöitä jotka tekevät korkean lisäarvon tuotteista vientimarkkinoilla kilpailukykyisiä. Logistiikkaa ei tulisi nähdä vain kulueränä vaan osana tuotantopanosta joka tuotantoprosessiin ja myyntiin yhdistämällä muuttuu kilpailueduksi kustannusten sijaan.
Rautatielogistiikka mahdollistaa uutta ja kasvattaa vanhaa Kiinan kaupassa
Nopea, luotettava ja aikataulutettu rautatieliikenne Suomen ja Kiinan sekä muiden Aasian talouksien välillä mahdollistaa täysin uusien liiketoimintojen aloittamisen sekä olemassa olevien kasvattamisen myyntikatteiden ja volyymien parantuessa.
Rautatielogistiikka tuo vienti- ja tuontiyrityksille myös lisää valinnan mahdollisuuksia sopivimman kuljetusmuodon valintaan. Rautatierahti 11-15 vrk toimitusajalla asettuu hyvin noin viikon kestävän lentorahdin ja 45-60 vrk kestävän laivarahdin väliin.
Kiinan ja Aasian talouksien suhteellisesti nopeampaa
kasvua lähivuosina tukee maiden
verrannollisesti alhainen velkaantumisaste sekä
väestön keskiluokkaistuminen. Siksi myös Suomen on mietittävä kilpailutekijät uudelleen ja katsottava karttaa
ei merelle vaan itään rautateille. Vaikka kasvavilla markkinoilla
on kilpailua, on niillä silti
todennäköisempää pärjätä kuin saturoiduilla markkinoilla. Uskon, että avainasemassa on logistiikan uudenlaisen
merkityksen sisäistäminen jolloin Suomi ei ole enää kustannuksissa ja ajassa -7 % kilpailijoitaan perässä vaan edellä. Tämä
korostuu erityisesti Kiinan sisämaan toimituksissa joiden suhteellinen osuus on jatkuvassa
kasvussa.
Nopea ja ekologinen vaihtoehto
Suora, nopea ja ekologinen rautatieyhteys Kiinaan ja sieltä edelleen naapurimaihin on ylivoimainen kilpailuetu Suomelle suhteessa sen pääkilpailijamaihin. Suomi sijaitsee paalupaikalla, rataverkon pääteasemalla, joka tekee meistä nopeimmin saavutettavan kauppakumppanin kiinalaisille. Nopea 11-15 vrk toimitusaika Kiinan eri osiin, ekologisella ja sähköistetyllä rataverkolla, antaa kilpailuedun jota ei mielestäni olla vielä ymmärretty riittävän laajasti. Vuosaaren ja Kiinan Hefein sekä Chongqingin välisillä aikataulutetuilla konttijunilla on jo yli 300 asiakasta joissa mukana myös Suomen teollisuuden ja kaupanalan merkittäviä yhtiöitä. Yritysten ja valtiovallan pitää kysyä itseltään, mitä nopeus ja toimitusvarmuus merkitsevät ja minkälaisia uusia tavaravirtoja ne mahdollistavat. Rautatiekuljetus muun muassa komponenttien ja varaosien osalta mahdollistaa varastoarvojen alentamisen ja käyttöpääoman pienentämisen sekä valuuttariskien paremman hallinnan. Lisäksi se parantaa palvelun tasoa ja tuotannon suunnittelun tehokkuutta sekä uusien tuoteryhmien mm. elintarvikkeiden pääsyä markkinoille.
Uudenlaista palvelu- ja kateajattelua
Kiinan sisämaan korkeat logistiikkakustannukset heijastuvat suoraan myyntikatteeseen ja tämän last mile -ajattelun sisäistäminen vaatii myös yhtiöiden myyntiorganisaatioilta uudenlaista palvelu- ja kateajattelua. Mietittäessä meritien 60 vrk toimitusaikaa, Suomi on takarivissä eli viimeinen suhteessa kilpailijoihin ja ero vain kasvaa, kun puhutaan Kiinan sisämaassa olevista kauppakumppaneista. Ekologisuus taas on asia josta kuluttajat äänestävät jaloillaan ja joka pakottaa kuljetusketjujen muuttamisen ympäristöystävällisemmiksi.
Luotettava ja nopea rautatieyhteys Kiinaan on merkittävä kilpailukykytekijä Suomelle 2020-luvulla, koska se mahdollistaa kaupankäynnin tuotteille joille junan kuljetusaika sopii parhaiten. Kaupan alalle tämä kuljetusmuoto mahdollistaa aivan uuden loikan. Uskon, että Kiinan ja Suomen välisen tavarakaupan arvosta vuonna 2022 kymmeniä prosentteja on rautateillä ja mukana on aivan uusia toimijoita ja toimialoja joille rautatieyhteys on luonut mahdollisuuden uusille markkinoille.
Tärkeää on, että suoraviivaisen logistiikan yksikköhintaan tuijottamisen sijaan yritykset löytävät kilpailukykyanalyysin ja myyntikateajattelun kautta sopivimmat logistiset ratkaisut tuotteilleen. Tämä on monessa kohtaa unohtunut, kun katsotaan vain kapeasti matkalipun hintaa miettimättä mitä voi jäädä saamatta, kun väline ei ole sopiva.
Kiinan BKT ennuste 2020 on 1 % ja 2021 8,2 %. USA vuonna 2020 -8 % ja 2021 4,5 %. EU BKT vuonna 2020 -10,2 % ja 2021 6 %.
Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.
Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
- Terhi Luukkainen, viestintäpäällikkö