Banneri Julkaisut

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@utu.fi).




15.3.2018 9.00

Suomen ja Viron taloudellinen yhteistyö

Pulloposti 13
Hannu Arhinmäki
Kauppa- ja talouspoliittinen neuvonantaja
Suomen Tallinnan-suurlähetystö


Tallinnan suurlähetystöViime kuukaudet ovat olleet suomalais-virolaisen ystävyyden juhla-aikaa. Kansalaisten innostus osallistua maittemme 100-vuotisjuhlintaan yllätti kaikki. Monilla elämänaloilla Suomen ja Viron välien yhteistyö on nyt vilkkaampaa kuin koskaan rantakansojen historian aikana. Nyt on syntynyt molemminpuolinen hyvän tahdon tila, joka toivottavasti kantaa pitkään.

Tämä pätee myös taloudelliseen yhteisyöhön Suomen ja Viron välillä. Juhlahumussa myös taloussuhteet saivat ansaitusti huomiota. Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen on tultu aikaan, jolloin taloussuhteet ovat tiiviimpiä kuin koskaan.  Viro on ollut taloudellinen menetystarina, josta virolaiset voivat olla ylpeitä ja me suomalaiset voimme olla tyytyväisiä, että meillä on menestyvä naapuri. Parasta on, että molemmat maat hyötyvät tilanteesta ja muodostavat toisiaan täydentävän maaparin.

Suomi on Viron tärkein kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Suomen osuus Viron tavaraviennistä on 16% ja tuonnista 14%. Myös palvelukaupassa Suomi on selvä ykkönen, prosenttiosuudet ovat vieläkin vakuuttavampia: Suomen osuus Viron palveluviennissä on 27% ja tuonnissa 13%. Ja Suomesta katsottuna Viro on Suomen kymmenen suurimman kauppakumppanin joukossa, kymmenes viennissä ja kahdeksas tuonnissa. Suomi on 23 %:n osuudellaan toiseksi tärkein ulkomainen investoija Virossa heti Ruotsin jälkeen.

Pelkästään näiden lukujen valossa Suomi on ehdottomasti tärkein taloudellinen kumppani Virolle. Lisäksi suomalaisten matkailu ja matkailijoiden kuluttama raha Virossa piristää Viron palvelusektoria voimakkaasti. Suomessa puolestaan monet tärkeät työt jäisivät tekemättä ilman kymmenien tuhansien virolaisten työpanosta.

Maiden kokoero ja taloudelliset voimavarat on kuitenkin pidettävä mielessä. Suomi on aina ollut Viroa suurempi ja pysyy sellaisena. Suomen väkiluku on 5,5 milj. ja Viron on 1,3, milj. Suomen BKT on 214 mrd. €, Viron BKT on 21 mrd. €.

Suomalaisten yritysten määrää Virossa on seurattu suurennuslasin kanssa ja usein on tehty liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On sanottu suomalaisyritysten siirtyvän Viroon, niiden karkaavan Viroon. Tästähän ei ole kysymys. Kysymys on pikemmin, että suomalaisyritykset laajentavat toimintaansa Viroon. Osa toiminnoista on Suomessa ja osa Virossa ja nämä toiminnot tukevat toisiaan. Suomi ja Viro ovat yhteistä talousaluetta, jossa yritykset sijoittuvat omien tarpeidensa mukaisesti jommallekummalle puolelle Suomenlahtea.

Suunta ei ole ollenkaan yksisuuntaista.  Varjoon on jäänyt virolaisten yritysten kiinnostus Suomea kohtaan. Mainittakoon esimerkkinä, että viime syyskuussa Enterprise Estonian järjestämälle Kohdemarkkina Suomi -seminaariin osallistui 150 virolaisen yrityksen edustajaa. Kaikki olivat tavalla tai toisella kiinnostuneet Suomen tarjoamista mahdollisuuksista liiketoiminnalleen. Suomessa on selvästi suuremmat markkinat ja ostovoimaa enemmän. Virolaisille yrityksille on jo kertynyt pääomia ja niillä on laajentumishaluja ulkomaille.

Virolaiset ovatkin viime vuosina ostaneet suomalaisyrityksiä perinteisesti vahvoilta alueiltaan: varustamotoiminta, sähköteknillinen, elintarvike- ja metalliteollisuus sekä it-sektori. Eräät ovat ostaneet valmiin suomalaisen brändin.  Nyt kun monilla suomalaisilla perheyrityksillä on menossa sukupolvenvaihdos ja liiketoiminnan jatkajia etsitään, voisivat virolaiset yritykset olla luonnollinen ja läheinen ostajataho.

Kahdelle pienelle maalle on kuitenkin haasteellista pärjätä globaaleilla markkinoilla. Nyt taloudella menee lujaa, mutta jos jäädään vain laskemaan, kuinka monta virolaista on muuttanut Suomeen töihin tai kuinka monta suomalaista yritystä toimii Virossa, ei vielä pitkälle pötkitä. Tulevaisuuden haaste on markkinoida aluetta yhtenä talous- matkailualueena, löytää yhteisiä tuotteita ja palveluita, löytää alueesta kiinnostuneita investoijia.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.



Lisää aiheesta

Ota yhteyttä